1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. urheilu

Koripallon MM-kisat olivat Bilbaolle lottovoitto – lentokentän ennätyslukemista kiitos "suomalaisille susille"

Bilbaon kaupunki, Biskajan maakunta ja Baskimaan itsehallintoalue saivat koripallon MM-kisojen järjestelyihin käytetyt rahat seitsemäntoistakertaisesti takaisin.

urheilu
Suomen pelaajat poseeraavat fanilauman edessä.
EPA / Luis Tejido

Tuplamäärä hotellivieraita tavalliseen elo–syyskuun vaihteeseen verrattuna, lentokentällä enemmän asiakkaita kuin koskaan, turistikohteissa – kuten Guggenheim-museossa – viikon yhtäjaksoinen vilinä aamusta iltaan. Espanjan talouskurimuksesta viime vuosina siipeensä ottaneessa Baskimaassa myhäillään syystäkin tyytyväisenä. Koripallon MM-kisat kilisyttivät alueen yritysten kassoja ennennäkemättömällä tavalla.

Pohjois-Espanjassa positiivisimmat kisayllätykset olivat paitsi suomalaisten kannattajien määrä myös heidän lompakkojensa paksuus. Bilbaon kaupungin ja Biskajan maakunnan mukaan alueen hotellit, ravintolat, kahvilat, baarit, museot ja muut yritykset nettosivat MM-turnausviikon aikana noin 35 miljoonaa euroa, viisi miljoonaa enemmän kuin uskaliaimmatkaan laskelmat osasivat ennustaa.

Eri maiden kannattajien taskuista Baskimaahan jäi arviolta 24 miljoonaa euroa, joista valtaosa tuli suomalaisilta, sillä noin 8 000 susijengin kannattajaa oli Bilbaon selvästi suurin fanijoukko. Koko MM-kisojen aikana pelkästään kotijoukkue Espanjalla oli Pyreneiden niemimaalla enemmän seuraajia kuin Suomella.

Sijoituksille vastinetta

Baskimaan itsehallintoalue, Biskajan maakunta ja Bilbaon kaupunki investoivat MM-kisojen järjestelyihin yhteensä kaksi miljoonaa euroa. Sijoitus kannatti, sillä jokainen kulutettu euro toi alueen elinkeinoelämälle takaisin noin 17 euroa.

Suurin osa koripalloturistien käyttämistä rahoista valui Baskimaan hotelli- ja majoitusalalle. Kisaorganisaation mukaan merkittävin yksittäinen kassamagneetti oli kuitenkin pelipaikan Bizkaia Areenan yhteyteen rakennettu kisapuisto, jonka ravintolat ja myyntikojut tuottivat viikon aikana lähes 8 miljoonaa euroa.

Bizkaia Areena sijaitsee Barakaldon kunnan puolella vartin ajomatkan päässä Bilbaon keskustasta. Matkailijoiden tuoma taloudellinen hyöty hämmensi myös Barakaldon kunnanjohtajan Alfonso Garcían. Garcían mukaan erityisesti suomalaiset, joita parveili areenalla tuhansia aina susijengin pelipäivinä, antoivat alueelle yllättävän – mutta miellyttävän – bisnesruiskeen.

Bilbaon keskustassa kohoavan hotelli Ercillan johtaja Iñaki Etxeguren näkee, että suomalaisturistit eivät virkistäneet MM-kisojen aikana pelkästään lähialueiden elinkeinoelämää.

– Monet tekivät päivämatkoja erilaisiin kauempana sijaitseviin kulttuurikohteisiin kuten La Riojan ja Gipuzkoan maakuntiin sekä Etelä-Ranskaan asti, Etxeguren toteaa.

Bilbaon turistikeskusten tietojen mukaan koripallon MM-kisojen aikana alueen matkailijoista joka viides oli suomalainen. Pohjoisesta lähteneitä koripallon ystäviä monilukuisempi joukko oli ainoastaan kotimaansa sisällä matkailleet espanjalaisturistit.

Suora lentoyhteys neuvottelupöydällä

Bilbaon lentokenttä rikkoi koripallon MM-kisojen aikana ennätyksiä. Elokuussa lentokentän kautta kulki yli 200 000 kansainvälistä matkailijaa ensimmäistä kertaa kentän historiassa.

Lentoasemasta vastaavan Bilbao Airin mukaan elokuun loppuun mennessä Bilbaon kentällä on käynyt jo yli miljoona kansainvälistä matkustajaa, mikä on enemmän kuin koko ennätysvuonna 2007 yhteensä.

Myös kokonaismatkustajamäärillä mitattuna lentokentän uumoillaan pääsevän uuteen ennätykseen. Baskimaan ykköslehden El Correon mukaan Bilbaon lentoaseman kesän ennätyslukemista on kiittäminen "suomalaisia susia".

Suomesta saapui Bilbaoon parikymmentä suoraa charter-lentoa. Yhteys toimi niin hyvin, että Biskajan maakunta kertoo neuvottelevansa parhaillaan Finnairin ja muutaman muun lentoyhtiön kanssa suoran yhteyden avaamiseksi Bilbaon ja Helsingin välille.

Suoraa lentoreittiä ajaa erityisesti Biskajan maakunnan hallinto, jonka elinkeinoelämästä vastaavan virkamiehen Imanol Pradalesin mukaan suomalaiset kannattajat toivat Bilbaon alueelle niin paljon taloudellista hyvinvointia, että Baskimaan kannattaa olla Suomen kanssa jatkossa niin tiiviissä yhteydessä kuin mahdollista.

Lue seuraavaksi