Unettomuutta, ahdistuneisuutta, kipuja – Yt-työpaikkojen työterveyshuollossa on tungosta

Yt-neuvottelut lisäävät selvästi työterveyshuollon käyttöä. Työntekijöiden yt-stressi purkautuu usein unettomuutena, ahdistuneisuutena tai erilaisina fyysisinä vaivoina.

Kotimaa
Lääkäri.
Laura Pohjavirta / Yle

Yt-uutisia kuullaan tiuhaan tahtiin. Yt-neuvotteluja on viime aikoina käyty myös useilla Mehiläisen työterveyspalveluja käyttävillä työpaikoilla, ja niiden aikana työterveyshuollon asiakasmäärissä näkyy nousua.

– Käyttömäärät lisääntyvät selvästi, Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Auli Rytivaara kertoo.

Mehiläisessä on käyty läpi, millaisia diagnooseja yt-neuvottelujen aikaan tehdään.

– Niissä korostuvat ahdistuneisuus, unettomuus, lievä masennustila ja akuutti stressireaktio. Akuutissa stressireaktiossa voi olla esimerkiksi kyvyttömyyttä keskittyä tai selvitä työtehtävistä, johtava työterveyslääkäri Auli Rytivaara Mehiläisestä sanoo.

"Kullakin on oma Akilleen kantapäänsä, joka alkaa oireilla"

Unettomuus on yksi tavallisimmista oireista. Kun ei saa riittävästi nukuttua, kaikki asiat tuntuvat vaikeammilta.

Kari-Pekka Martimo

Myös teemajohtaja Kari-Pekka Martimo Työterveyslaitokselta kertoo, että yt:t lisäävät yleisesti työterveyshuollon käyttöä. Henkisen puolen ahdistus ilmenee usein fyysisinä oireina.

– Kullakin on oma Akilleen kantapäänsä, joka sitten alkaa oireilla.

– Unettomuus on yksi tavallisimmista oireista. Kun ei saa riittävästi nukuttua, kaikki asiat tuntuvat vaikeammilta. Joillakin se voi aiheuttaa migreenin lisääntymistä, niska-hartiaoireta tai vatsavaivoja. Joillakin voi pahentua ihottuma, Martimo jatkaa.

Työpaikan stressaavassa tilanteessa myös moni aiempi terveysongelma äityy pahemmaksi.

– Vaikkapa krooninen selkäkipu voi alkaa haitata tavallista enemmän. Kun tekee normaalitöitä, sen kanssa selviää. Henkinen stressi voi tuoda kivun enemmän esille haittaamaan arkea ja työtä, Kari-Pekka Martimo sanoo.

Yt-työpaikoilla ei uskalleta jäädä sairauslomalle

Mehiläisen johtavan työterveyslääkärin Auli Rytivaaran mukaan sairauslomille ei yt-neuvottelujen aikaan kuitenkaan tohdita jäädä tavalliseen tapaan.

– Sairauslomalle jäämisen kynnys nousee. Ei uskalleta jäädä, vaikka oltaisiin ihan selkeästi sairausloman tarpeessa.

Sairauslomalle jäämisen kynnys nousee. Ei uskalleta jäädä, vaikka oltaisiin ihan selkeästi sairausloman tarpeessa.

Auli Rytivaara

Keskossa on puskettu läpi jo useammat yt-neuvottelut, ja uusimmista ilmoitettiin hiljattain. Sielläkään sairauspoissaolot eivät ole yt-neuvotteluiden aikana lisääntyneet, kertoo Keskon henkilöstöstä ja sidosryhmäsuhteista vastaava johtaja Matti Mettälä. Stressiin liittyvät oireet ovat kuitenkin tuttuja myös Keskon työterveyshuollossa.

Vaikka yt-arjessa moni sinnittelee kipeänäkin työpaikalla, Työterveyslaitoksen teemajohtaja Kari-Pekka Martimo kertoo, ettei sairauspoissaoloiltakaan vältytä. Hänen mukaansa julkisella sektorilla tehty tutkimustieto kertoo sairauslomien määrän lisääntyvän yt-neuvottelujen ja henkilöstövähennysten jälkeen.

Yt:t arkipäivää – irtisanotuille silti iso kriisi

Irtisanomisen uhka aiheuttaa terveysongelmia monenikäisille työntekijöille.

– Ikääntyneet ja ikääntyvät ovat heikoimmassa tilanteessa. Jatkuvasti puhutaan siitä, kuinka jo yli nelikymppisten ja sitä vanhempien on vaikea työllistyä uudestaan, Työterveyslaitoksen teemajohtaja Kari-Pekka Martimo sanoo.

Mehiläisen Auli Rytivaara muistuttaa, että huoli rahatilanteesta aiheuttaa terveysongelmia myös nuoremmille, joilla on esimerkiksi pieniä lapsia tai jotka ovat juuri ostaneet asunnon.

Kari-Pekka Martimon mukaan irtisanomiset alkavat olla niin arkipäiväisiä, ettei niitä enää koeta samanlaisena henkilökohtaisena loukkauksena kuin takavuosina.

– Se ei kuitenkaan poista sitä, että se on henkilökohtaisessa elämässä iso kriisi, Martimo toteaa.