Asiantuntija luottoluokituksesta: Näkyvin muutos lienee poliittisen puheen lisääntyminen

Nordean ja OP-Pohjolan pääekonomistien mukaan Suomen lainojen korot saattavat nousta. Tavallisen asuntovelallisen arkeen luottoluokituksen laskulla ei ole vaikutusta.

talous
Aki Kangasharju
Aki Kangasharju.Yle

Nordean ja OP-Pohjolan pääekonomistit eivät yllättyneet luottoluokittaja Standard & Poor's päätöksestä laskea Suomen AAA-luokitus AA+:aan, sillä S&P arvioi viime keväänä Suomen näkymät negatiivisiksi. Sen sijaan luottoluokituksen laskeminen näin nopealla aikataululla yllätti.

– Tätähän tietysti osattiin uumoilla. Tiesimme, että rima heiluu koko ajan, mutta vanhojen tilastojen mukaan odotin, että tämä olisi tapahtunut ensi keväänä, sanoo Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.

Kangasharjun mukaan eri maiden luottoluokitusta on yleensä laskettu 1–3 vuoden kuluttua sen jälkeen, kun näkymiä on heikennetty.

– Tässä on painotettu selvästikin Venäjän tilanteen vaikutusta Suomeen. Suomi on ollut muutenkin vaikeassa tilanteessa ja nyt tulee tällainen ylimääräinen negatiivinen uutinen Venäjältä, Kangasharju sanoo.

– Olisi voinut ajatella, että he katsovat hieman pidempään, mutta se että he toimivat näinkin nopeasti ei siinä mielessä ole yllättävää, että maailmalla S&P on laskenut luokituksia nopeammin kuin muut luokittajat.Nyt Suomi laski samaan kategoriaan kuin Hollanti, Itävalta ja Yhdysvallat eli edelleenkin ollaan aika korkealla, kertoo OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen.

OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen.
OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen.Yle

Mitä luottoluokituksen lasku merkitsee Suomelle?

Pääekonomistien mukaan luottoluokituksen laskulla AA+:aan ei ole ainakaan lyhyellä aikavälillä suuria vaikutuksia. Kangasharjun ja Heiskasen mukaan viesti on lähinnä talouspoliittinen: Suomen on ryhdyttävä ripeästi poliittisiin ja taloudellisiin uudistuksiin.

– Valtiolle se tarkoittaa sitä, että meidän korkomenot nousevat jonkin verran. Ei paljoa, eikä se meitä syökse tuhoon, Kangasharju sanoo.

Myös Heiskanen kertoo, että päätöksellä voi olla vaikutuksia valtion lainoihin, mutta hänen mukaansa vaikutukset ovat lyhyellä aikavälillä aika pieniä.

Kangasharjun mukaan Suomen tulisi nyt ryhtyä nopeisiin toimiin viime syksyn rakennepaketissa mainittujen uudistusten suhteen.

– Pelkkä eläkejärjestelmän uudistaminen ei riitä. On saatava työmarkkinat joustavammaksi, sote-uudistus läpi, kuntien tehtäviä saatava yli miljardilla vähennettyä. Kaikki nämä pitää tehdä nopeutetulla aikataululla, Kangasharju listaa.

Suomen tie takaisin parhaaseen kolmen A:n ryhmään vie pääekonomistien mukaan vuosia.

– Kysymys on lähinnä se, kuinka alas Suomi kerkeää vajota, Kangasharju kysyy.

– Täytyisi olla näyttöä siitä, että valtiontalouden kehitys saadaan jälleen kohenemaan, velkakehitys alenemaan. Edellytettäisiin, että talouden kasvu käynnistyisi ja talouspolitiikalla saataisiin tila vakautettua, joten siinä on aika paljon tekemistä, Heiskanen sanoo.

S&P usein edellä, muut perässä

Pääekonomistit eivät usko, että muut luottoluokittajat seuraisivat heti S&P:n liikkeitä. Esimerkiksi luottoluokittaja Moody's ei antanutkaan viime viikolla uutta arviota Suomen luottoluokituksesta. Moody's luokitti Suomen aiemmin tänä vuonna AAA-ryhmään. Kolmas suuri luokitusyhtiö Fitch arvioi syyskuussa Suomen luottoluokituksen AAA:ksi.

– S&P liikkuu yleensä ensin ja kaikki muut seuraavat perässä. Luulen, että ensi keväänä Moody's ja Fitch seuraavat perässä ja vähintäänkin näkymät muuttuvat negatiivisemmiksi, Kangasharju sanoo.

– Mikäli esimerkiksi vuoden päästä taloustilanne menee huonompaan suuntaan tai säilyy heikkona, niin voi olla että muut luottoluokittajat tarkastelevat niitä. Lähitulevaisuudessa ei ole tulossa muutoksia, Heiskanen arvioi.

Lasku näkyy eduskuntavaaleissa

OP-Pohjolan Heiskasen ja Nordean Kangasharjun mukaan luottoluokituksen lasku ei juurikaan näy tavallisen ihmisen arjessa.

– Tavallinen ihminen tulee nyt näkemään poliittisilta päätöksentekijöiltä ja Suomen eduskuntavaaleihin valmistautuvilta poliitikoilta päättäväisiä argumentteja siitä, mitä kaikkea Suomessa on uudistettava. Se on ehkä se näkyvin vaikutus suomalaisille, Kangasharju arvioi.

Heiskasen mukaan keskituloisen asuntovelallisen ei tarvitse olla tällä hetkellä huolissaan.

– Tällä ei ole suoraa vaikutusta korkoihin. Markkinakorkoihin ja Euribor-korkoihin vaikuttaa Euroopan keskuspankin politiikka ja näillä luokituspäätöksillä ei ole niihin vaikutusta, Heiskanen sanoo.

Miksi Suomen luottoluokituksia sitten seurataan näin tarkkaan?

Heiskasen mukaan viesti on selkeää talouspolitiikkaa: valtiontalouden hoidossa ei ole onnistuttu niin hyvin kuin olisi pitänyt.

– Yksi syy on se, että hallitusohjelmassa oli kirjattu se tavoite, että luottoluokitus pyritään säilyttämään korkeammalla tasolla ja sen takia tällä on ollut ikään kuin poliittista merkitystä. Luonnollisestikin se on kertonut myös siitä, miten valtiontalouden hoidossa on ylipäätään onnistuttu, Heiskanen sanoo.