Lentäjä teki lentokoneen kainuulaisesta puusta

Suomalaista puuta, lentokonevaneria ja liimaa, niistä aineksista syntyy lentokone. Omarakenteiset koneet ovat olleet puheenaiheena Jämijärven lento-onnettomuuden jälkeen. Hyvien piirrustusten, tarkastuksen ja säännöllisen huollon avulla omatekoinenkin kone voi olla turvallinen.

Kotimaa
Mies istuu pöydän ääressä katsomassa lentokonepiirustuksia.
Seppo Ilmakari

Lentokone on tehty suomalaisesta puusta, lentokonevanerista ja kaaret on tehty erittäin tiukkasyisestä puusta. Kaarien tekemiseen käytettävässä puussa pitää olla vähintään kymmenen syytä neliösenttimetrillä. Seppo Ilmakari kertoo, että tarpeeksi tiukkasyistä materiaalia ei välttämättä edes löydä.

– Nykyään kasvatetut puut ovat liian harvasyisiä, mutta me löysimme yhden puusepänliikkeen, jolle tuli puuta Kainuusta. Sieltä me saimme kunnon puuta. Minä kävin Lahden ammattikorkeakoululla tekemässä vetokokeet kaikista tikuista.

Koneen piirustukset olivat suomalaisen insinöörin tekemät. Samoilla piirrustuksilla on rakennettu kolme muutakin konetta. Koneen rakentamiseen piti tietenkin myös olla Ilmailulaitoksen lupa. Ilmakari oli itse suuriman osan ajasta myös rakennusvalvojana. Piirustuksia oli valtava määrä. Koneen rakennusporukka kokoontui Sysmässä. Ensin tehtiin siipikaaret.

– Tikut pitää liimata. Kulmakohtiin tulee aina vanerista kolmiovahvikkeet. Kaarien jälkeen rakennetaan siipisalko, mihin kaaret kasataan. Sitten päälle sovitetaan pintamateriaali eli lentokonevaneri, kuvailee Ilmakari rakennusurakkaa.

Nopeus on hyvän hinurin ominaisuus

Tähän mennessä Seppo Ilmakarin hinauskone on lentänyt jo 300 lentotuntia. Sillä on takana muun muassa kahdet purjelennon MM-kisat Lopen Räyskälässä.

– Vastaavia ns. peltikoneitakin käytetään hinauksessa, mutta ne eivät ole niin tehokkaita kuin tämä, Ilmakari kehuu konettaan. Erittäin hyvä ominaisuus on myös se, että kun sillä saavuttaa irrotuskorkeuden esimerkiksi 300 metriä ja pursikone irrottautuu vaijerin päästä, niin hinauskoneessa avataan laskusiivekkeet.

Ilmakarin mukaan hänen hinurinsa laskusiivekkeet ovat todella tehokkaat, sillä ne saa niin auki, että ne toimivat myös lentojarruna.

Niitä riskejä on niin paljon muitakin. Jos putoamista pelkää, niin on parempi pysyä maissa.

Seppo Ilmakari

– Koneella voi tulla 60 asteen kulmassa nopeasti kentälle. Muilla koneilla ei ole tätä ominaisuutta vaan ne joutuvat kaartelemaan kentän yllä ja siinä kuluu aikaa. Hinauksessa kone on sitä parempi, mitä nopeampi se on.

Kokenut lentäjä ei pelkää putoamista

Seppo Ilmakari tuntee lentämisen. Hän oli lentäjänä ensin Ilmavoimissa, sittemmin helikopterilentäjänä Rajavartiolaitoksella. Mies työskenteli myös pitkään pelastushelikopteritehtävissä merellä Helsingin edustalla. Hän ei pelkää, että hinuri putoaa.

– Niitä riskejä on niin paljon muitakin. Jos putoamista pelkää, niin on parempi pysyä maissa.

Lentokoneet tehdään tarkkojen määräysten mukaan. Lisäksi Ilmailulaitos katsastaa ja tarkastaa koneen ennen kuin se hyväksytään virallisesti käyttöön. Ja tietenkin huollot pitää tehdä myös määräajoin, muistuttaa konkaripilotti Seppo Ilmakari.