Kulttuuripääkaupunkivuosi on Riialle näytön paikka

Pienellä budjetilla operoiva Latvian Riika on tähdännyt monipuoliseen kulttuuritarjontaan. Kaupunkiin on myös syntynyt uusia festivaaleja ja museoita.

kulttuuri
Aigars Bikse.
Aigars Bikse ja Onsen.Jussi Mankkinen / Yle

Blixa Bargeld ja Robert Henke kokeelliseen musiikkiin keskittyvässä Skaņu Mežs-tapahtumassa, kohutun ranskalaisen nykytaiteilijan ORLANin näyttely, muinaisten kokkojen yö, matemaattisten kaavojen mukaan tehtyjä käsitöitä...muun muassa tällaisia tärppejä Riika on tarjonnut ja tarjoaa kulttuuripääkaupunkivuotenaan.

– Tämä on ollut melkoista palapelin rakentamista. Kovinkaan moni täällä Latviassa ei alunperin ollut tietoinen siitä, mitä termi Euroopan kulttuuripääkaupunki oikeastaan tarkoittaa, kuinka kulttuuripääkaupunkivuoteen tulisi valmistautua ja mitä kaikkea sellaisen organisoiminen vaatii, kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmapäällikkö Aiva Rozenberga kertoo.

– Minun mielestäni olemme kuitenkin onnistuneet tavoitteissamme 99-prosenttisesti, Rosenberga jatkaa.

Katutaidetta ja lähiökulttuuria

Tavoitteisiin on kuulunut paitsi turistimäärien lisääminen, ulkomaalaisen mediahuomion saaminen ja paikallisella tasolla lähes 700 000 asukkaan kaupungin lähiöiden aktivointi sekä altistaminen kulttuurille. Riiassa on myös ollut puutetta katutaiteesta, ja tämän takia elokuussa lanseerattiin ensimmäistä kertaa genreen keskittyvä RE RE Riga-festivaali.

Andris Baltvilks.
Andris Baltvilks tekee Riiassa katutaidetta.Jussi Mankkinen / Yle

– Tapahtuma osoitti, että täällä on runsaasti potentiaalia myös katutaiteelle ja kadulla tapahtuville esityksillä, joten järjestämme sen myös ensi vuonna, Rozenberga sanoo.

Idea on ykkönen

Kulttuuripääkaupunkivuoden valmistelut aloitettiin viisi vuotta sitten talouskriisin kurimuksessa, ja budjetointi pysähtyikin näissä yhteyksissä vaatimattomaan 23 miljoonaan euroon. Esimerkiksi toisen tämänvuotisen kulttuuripääkaupungin, Ruotsin Uumajan budjetti on lähes kaksinkertainen. Järjestäjiä tämä ei kuitenkaan ole haitannut.

– Maltillinen budjetti on toisaalta auttanut meitä luomaan monipuolisen ohjelmiston. Mielestäni ideointi tulee ensin, ja vasta sitten rahoitus, ohjelmapäällikkö Aiva Rozenberga toteaa.

Riialle kulttuuripääkaupunkivuosi on ollut myös selkeä näytön paikka.

– Kesällä täällä oli World Choir Game-kuorotapahtumassa 27 000 osallistujaa 73:sta eri maasta. Jo pelkästään tämä todistaa että pystymme järjestämään massatapahtumia siinä missä mikä tahansa muukin läntinen maa.

Kohtalokkaita esineitä

Kulttuuripääkaupunkivuoden aikana Riikaan on avattu myös uusia museoita. Yksi näistä on entiseen KGB:n vankilaan perustettu Kohtalokkaiden esineiden museo, jossa yli 400 esineen tarina linkittyy kaupungin ei aina niin päivänpaisteiseen historiaan.

– Olen työskennellyt tämän näyttelyn kanssa kolme vuotta. Kaikilla täällä olevilla esineillä on hyvin henkilökohtainen merkitys. Historia ei ole pelkkiä menneitä vuosia, se on myös elettyä elämää, kuraattori Ilona Bruver kertoo.

Monolaken laser-esitys.
Monolaken laser-esitys.Jussi Mankkinen / Yle

KGB-talossa on esillä muitakin näyttelyitä, ja siellä voi muun muassa ihailla Zane Oborenkon hämmentävän hienoja hiekka-animaatioita.

Konkreettisia kulttuurikylpyjä

Mutta mitä mieltä kulttuuripääkaupunkivuodesta sitten ovat tavalliset riikalaiset?

– Olen käynyt paljon konserteissa, lähinnä siksi että harrastan musiikkia. Luulen myös että tämä vuosi voi tuoda lisää näkyvyyttä latvialaiselle taiteelle, Riian kaduilla työskentelevä spraymaalari Andris Baltvilks sanoo.

Yllättäen kulttuuripääkaupunkivuoden hitiksi on noussut Riian keskustaan pystytetty japanilainen kylpylä eli Onsen, joka kertoo riikalaisten uudesta avoimuudesta. Alunperin ajateltiin, etteivät kaupunkilaiset uskaltaisi tulla pulikoimaan julkiseen tilaan keskelle puistoa, nyt_ Onsen_ on kuitenkin niin sanotusti täyteen buukattu.

– Tämä teos on muuttanut käsitystä siitä kuinka Riiassa voi elää, ja kuinka kaupunkitilaa voi käyttää, Onsenia suunnittemassa olut taiteilija Aigars Bikse summaa.