Nuori kapteeni Kahla katosi 70 vuotta sitten – säilynyt lentopäiväkirja on tutkijan aarre

Ilmavoimien tähystäjä, kapteeni Paavo Kahla ehti urallaan lentää yli 300 sotalentoa talvi- ja jatkosodassa sekä Lapin sodassa. Kahla katosi viimeisellä lennollaan Kittilässä seitsemänkymmentä vuotta sitten, ja koneen hylky löytyi vasta vuotta myöhemmin Aakenustunturin liepeiltä. Lohtajalainen ilmavoimien majuri evp Pekka Nurmi sai vuosi sitten lahjoituksena Kahlan jäämistön. Mannerheim-ristin ritarin vaiheet ja pääosa jäämistöstä ovat esillä sunnuntaina Lohtajalla.

Kotimaa
Mannerheim-ristin ritari Paavo Kahla.
Kalle Niskala / Yle

Lohtajalaisen ilmavoimien majuri evp Pekka Nurmen mielenkiinto tähystäjä, kapteeni Paavo Kahlan vaiheisiin heräsi vuosikymmeniä sitten. Kauhavan lentosotakoulun Mannerheim-ristin ritaritaulussa oli maininta Kokkolaan siunatusta Paavo Kahlasta, jonka syntymäpaikaksi oli kirjattu Lohja. Se ei pitänyt paikkaansa, sillä Pekka Nurmen lottana toiminut äiti vakuutti Kahlan perheen asuneen äidin syntymäkunnassa Lohtajalla, jossa Elias Kahla toimi kanttorina.

Ehti kulua kymmeniä vuosia. Lohtajalle muuttanut Pekka Nurmi kyseli perinneyhdistys ETT:n tilaisuudessa, tuntisiko joku Paavo Kahlan Kokkolassa asuvia sukulaisia. Vyyhti alkoi purkautua. Paavo Kahlan sisaren asunnossa oli arkku, jossa oli runsaasti Paavo Kahlalle kuulunutta jäämistöä. Suku on lahjoittanut jäämistön Nurmelle, joka tuo sen esille sunnuntaina luentotilaisuuteen Lohtajalle. Sen jälkeen jäämistö siirtyy Tikkakoskelle.

– Se on todellinen aarrearkku, sukellus suoraan historiaan uumeniin! Siellä olivat kaikki kapteeni Paavo Kahlan kunniamerkit, lentopäiväkirja, todistukset ja arvokas historia, kertoo Pekka Nurmi innostuneena.

Se on todellinen aarrearkku, sukellus suoraan historiaan uumeniin!

Pekka Nurmi

Jäämistössä ovat nimityskirjat, yhdeksän kunniamerkkiä, joista arvokkain Mannerheim-risti, runsaasti valokuvia, yhteislyseon matrikkeli, kirjeitä, lehtileikkeitä ja sotakirjallisuutta.

– Sain sen kaiken haltuuni suvulta yhdellä ehdolla: kapteeni Paavo Kahlan Mannerheim-ristiä ei saa myydä!

Pääosa kokoelmasta, mm. kaikki kunniamerkit, on esillä Lohtajalla sunnuntaina pidettävässä Kotiseutuyhdistyksen perinnetilaisuudessa. Ilmavoimien majuri evp Pekka Nurmi pitää yhtenä arvokkaimmista esineistä lentopäiväkirjaa, jossa on kirjattuna kaikki Paavo Kahlan lennot.

– Sotamuseo oli yksi vaihtoehto, mutta en halua sen hautautuvan sinne. Aineisto menee Keski-Suomen Ilmailumuseoon, ilmavoimien museoon Tikkakoskelle, sanoo Pekka Nurmi.

Kanttorin pojasta tähystäjäksi

Paavo Kahla syntyi 1918 Lohtajalla ja hänen tiensä vei lukioon Kokkolaan. Hän ehti aloittaa metsänhoitajaopinnot. Asepalveluksessa hän kävi lentoupserikurssin Kauhavalla ja päätyi pian alkaneissa sodissa tähystäjäksi.

– Suurin osa 40:stä kurssin oppilaasta koulutettiin ohjaajiksi, mutta yhdeksän koulutettiin tähystäjiksi. Kahla oli yksi tähystäjistä.

Tähystäjä oli koneen päällikkö. Hänen piti olla upseeri, koska upseerilla oli enemmän tietoa vihollisen organisaatioista.

– Tähystäjät noukkivat tietoa silmällä, mutta myös kameralla. Myös ampumista harjoiteltiin. Tähystäjän tehtävänä oli, kun vihollinen hyökkäsi, ruilautella vihollisen hävittäjään päin niin hyvin kuin pystyy. Yleisin pakenemiskeino oli yleensä pintoihin veto ja siellä eksyttäminen. Tähystäjällä oli vain yksi konekivääri ja se oli aika heppoinen, kertoo Pekka Nurmi.

Paavo Kahla lensi urallaan 314 lentoa. Pekka Nurmen mukaan ne olivat tiedustelulentoja sekä osin syöksypommituslentoja. Päätehtävä oli kuitenkin tiedustelu. Tähystettävän olivat mm. vihollisen tiestö, rautatiekuljetukset, tykkipatterit, it-patterit, joukkojen ryhmitykset ja huoltoreitit.

– Hän teki niin hyvää ja tarkkaa työtä aina, että hän sai pintavoimien komentajilta monia kiitoskirjeitä. Hän sai kiitosmerkin myöskin saksalaisilta, joita hän tiedoillaan myöskin auttoi, huomattaa Pekka Nurmi.

Yhdellä huimista lennoista matalalentotuli surmasi koneen ohjaajan, ja koneen jatkaessa lentoaan Kahla hivuttautui ulkokautta tähystäjän paikalta kuolleen ohjaajan paikalle ja ohjasi koneen kotikentälle.

Lokakuussa 1944, seitsemänkymmentä vuotta sitten Kahla katosi kohtalokkaalla lennollaan Kittilässä. Koneen hylky löytyi Aakenustunturin kupeesta Hanhimänniköstä vasta vuoden kuluttua. Jäämistö tulee sunnuntaina päiväksi esille luentotilaisuuteen Lohtajalla ja siirtyy sen jälkeen Keski-Suomen Ilmailumuseoon Tikkakoskelle.