1. yle.fi
  2. Uutiset

Suonenjoella avautui kaksi hartaasti toivottua näyttelyä: "Monet ovat tunnistaneet itsensä"

Suonenjoen Kellarikalleriassa on esillä Suonenjoelle 1930-luvulla Karjalasta muuttaneen Maija Arannon kuvia vuosien takaa sekä valokuvia Karjalasta. Aranto otti vuosikymmenien aikana runsaasti kuvia Karjalasta sekä Suonenjoen ympäristöstä, ihmisistä ja arjesta.

Suonenjoki
Suonenjoen Kellarikalleriassa Maija Aranton kuvien näyttely 2014
Maija Aranto / Suonenjoen Kellarikalleria

Suonenjoen Kellarikalleriassa on avautunut kaksi hartaasti toivottua valokuvanäyttelyä. Toisessa salissa on esillä Ilta-Sanomien kokoama näyttely Kuvia muistojen laulumaista. Näyttelyssä on mukana sata kuvaa Karjalasta sekä muun muassa kirjoja, käsitöitä ja perinteisiä asuja Karjalaan liittyen.

– Siellä on kuvia Karjalasta ennen sotia, muun muassa pommituksissa tuhoutunut hieno pitsihuvila sekä muita hienoja rakennuksia. Kuvia on paljon myös kaupungeista, Sortavalasta, Viipurista ja Käkisalmelta sekä Pohjolan Rivieralta Terijoelta, kertoo Suonenjoen kulttuuriohjaaja Katja Vikla.

Yhdessä osiossa on vierekkäin kuvat samasta paikasta Karjalasta sodan aikana tai ennen sitä sekä nykypäivänä. Mukana on kuvia myös Neuvostoliiton ajan Karjalasta ja sen vaikutuksesta alueeseen.

– Esimerkiksi luterilainen kirkko muutettiin heti elokuvateatteriksi ja sen penkit on numeroitu, Vikla kertoo.

Suonenjoen merkkihenkilö

Toinen näyttely soratilan puolella koostuu Karjalasta Suonenjoelle muuttaneen Maija Arannon valokuvista. Aranto syntyi 1900-luvun alussa Karjalassa Suojärvellä ja muutti Suonenjoelle vuonna 1934. Aranto perusti Suonenjoelle valokuvaamon ja otti valokuvia paikkakunnalla vuosikymmenten ajan.

Hän oli Viklan mukaan merkittävä henkilö Suonenjoella ja poikkeuksellinen persoona.

– Hän oli kaksi kertaa naimisissa, mikä oli siihen aikaan poikkeuksellista ja matkusteli paljon. Hän tiesi jo viisivuotiaana haluavansa valokuvaajaksi ja muutti sen vuoksi pois kotoaan 14-vuotiaana opiskellakseen valokuvausta.

Näyttelyssä on monia muotokuvia 1950–1960 ja 1970-luvuilta. Vikla toivoo, että sukulaisensa, tuttavansa tai itsensä tunnistavat kertoisivat siitä, että tieto saataisiin arkistoitua.

– Aika mukavasti on jo saatu tietoa ja monet ovat tulleet kertomaan tunnistaneensa itsensä, mutta kaikkia ihmisiä ja vuosilukuja ei ole vielä selvillä ja niiden selvittäminen olisi todella tärkeää tietoa, Vikla toteaa.

Näyttelyssä on myös valokuvausrekvisiittaa ja tarkoituksena on, että Arannon tyttären dokumentti saataisiin mukaan näyttelyyn.

Näyttelyn valokuvat ja esineet on saatu lahjoituksena Arannon tyttärenpojalta Kimmo Pitkäseltä.

Maija Arannon näyttely on avoinna Suonenjoen Kellarikalleriassa kirjaston alakerrassa 28.11. asti ja Viklan mukaan kenties sen jälkeenkin. Kuvia muistojen laulumaista -näyttely puolestaan kestää 14.11. saakka.

Lue seuraavaksi