Viskitislaamon perustaminen Teurastamolle vaati vuoden luparumban

Raskas byrokratia ei estänyt helsinkiläiskolmikkoa perustamasta omaa tislaamoa Teurastamon alueelle. Oman hankaluutensa tuo se, ettei viskistä saa puhua.

Kotimaa
Viskin pitää kypsyä ainakin kolme vuotta, ennen kuin sitä voi EU-alueella kutsua viskiksi. Helsinki Distilling Companyn viskiä saa siis ensimmäisen kerran vasta vuonna 2017.
Viskin pitää kypsyä ainakin kolme vuotta, ennen kuin sitä voi EU-alueella kutsua viskiksi. Helsinki Distilling Companyn viskiä saa siis ensimmäisen kerran vasta vuonna 2017.

Suomen alkoholilainsäädännössä riittää purnaamista. Kuluneen vuoden aikana on käyty äänekästä keskustelua muun muassa omien juomien kieltämisestä Puistobluesin kaltaisilla piknik-festivaaleilla, Keravan Sinebrychoffin panimon jättimäisen oluttölkin poistamisesta sekä viimeisimpänä viski-sanan kieltämisestä alkoholimessujen nimessä.

Tätä taustaa vasten on suorastaan erikoista, että joku viitsii ryhtyä Suomessa alkoholialan yrittäjäksi. Mikko Mykkänen, Kai Kilpinen ja Séamus Holohan kuitenkin viitsivät. Kolmikko avasi alkusyksystä Helsingin Teurastamolla toimivan tislaamon, Helsinki Distilling Companyn.

– Suomessa on mahtavat raaka-aineet, maailman sinisimmät taivaat ja puhtaimmat veet, kuten laulussa sanotaan.

– Suomi on tällä hetkellä myös todella kiinnostava maa ravintola- ja foodster-mielessä, samoin juomapuolella. Ei ole mitään syytä, minkä takia Suomessa ei voisi tehdä myös erinomaisia alkoholijuomia, Mykkänen sanoo.

Kotimaista viskiä tekee ja nauttii vain harva

Kilpailu on kuitenkin vähäistä. Mykkäsen mukaan Helsingissä ei ole ollut yksityistä tislaamoa kieltolain jälkeen. Koko Suomessa tislaamoja on alun toistakymmentä, ja viskiä tekee noin viisi toimijaa. Mykkäsen mukaan Suomessa myydään vuosittain pari miljoonaa litraa viskiä, josta kotimaisen osuus on häviävän pieni, vain noin 6000 litraa.

Yksi selitys toimijoiden vähäiselle määrälle löytyy raskaasta byrokratiasta, joka alaan liittyy. Harva pikkupuuhastelija viitsii ryhtyä pitkään luparumbaan.

– Valvontaviranomaisten, kuten tullin kanssa voi varautua ainakin vuoden mittaiseen säätämiseen, Mykkänen sanoo.

– Viranomaisten kanssa on ollut hyvä tehdä yhteistyötä, ja olemme saaneet apua, mutta prosessit ovat todella hitaita. Tarkistetaan henkilötietoja, taloudellisia edellytyksiä ja tarvittavaa osaamista. Me oltiin kyllä aika hyvin tähän valmistauduttu, eikä se tullut varsinaisesti yllätyksenä.

Viskistä ei saa puhua

Entäpä sitten se paljon puhuttu viskigate? Helsingin Sanomat kertoi viikonloppuna, että aluehallintovirasto kielsi messutapahtuma Olut & Viski Expon nimestä sanan ”viski”. Tämän jälkeen tapahtuman järjestäjä otti yhteyttä kahteen blogikirjoittajaan ja pyysi heitä sensuroimaan kirjoituksistaan viskiin liittyvät maininnat.

Asioista ei siis saa puhua niiden omilla nimillä. Tekeekö se alalla toimimisen vaikeaksi?

– Totta kai se tekee. Ulkomaiset toimijat voivat toimia aika vapaasti netissä ja sosiaalisessa mediassa. Meitä taas kontrolloidaan aika tiukasti: me ei saada mainostaa meidän tuotteita muualla kuin ravintoloissa ja täällä omissa tiloissa.