1. yle.fi
  2. Uutiset

Nuoret intendentit vievät orkesterit ulos saleista ja sisälle someen

Yhä useamman suomalaisen orkesterin intendentti on vaihtunut tai vaihtuu lähivuosina. Orkesterit aikanaan lentoon nostaneet intendentit eläköityvät ja ohjaimiin on tarttumassa kolmekymppisten sukupolvi.

kulttuuri
Orkesterilaiset harjoittelevat.
Intendentit hoitavat orkesterien sopimusasioita, kiertueita ja markkinointiaYle

Orkesterin intendentin on oltava varsinainen ihmemies tai -nainen tai ainakin lähellä sitä. Hänen tulee tuntea musiikkia, kompata soittajia, kumartaa kapellimestarille ja haalia vielä yleisöäkin.

Vuonna 2012 Mikkelin kaupunginorkesterin intendenttinä aloitti nyt 38-vuotias Nikke Isomöttönen. Isomöttösen mukaan 1970-luvulla syntyneillä on tiettyjä avuja, joista on orkesterille suoranaista hyötyä.

– Meille nuoremmille nykyisen teknologian mahdollisuudet ovat ikään kuin sisäänrakennettuna. Ehkä juuri siinä meillä on varttuneempia ikäpolvia helpompi nähdä mahdollisuuksia eikä pelätä niitä.

– Kun ei ole niin pitkään ollut alalla, on vielä ehkä jäljellä halua ajaa omia uusia ideoitaan läpi. Vaikka välillä tuntuu, että hakkaa päätään seinään, niin silti yritetään, nauraa Isomöttönen.

Liikaa nuoret intendentit eivät kuitenkaan halua paukuttaa henkseleitään. Suomalaisia orkestereita on aina johdettu hyvällä draivilla ja samaan tahtiin halutaan jatkaa edelleen.

– En koe, että sillä on merkitystä, minkä ikäisiä ollaan, tuumaa Avanti-orkesterin toiminnanjohtaja Maija Kylkilahti.

Koko ajan se joukko, joka meitä seuraa, kasvaa.

Kristiina Itäranta

Kolmekymppinen Kylkilahti lähti luotsaamaan kamariorkesteri Avantin toimistoa Helsingissä samana vuonna, kun Isömöttönen aloitti Mikkelissä.

– Tärkeintä on, että pidetään intendenttien kanssa yhteyttä. Meillä on hirveän kollegiaalinen yhteisö. Olen saanut vanhemmilta kollegoilta valtavasti apua ja toivottavasti saan jatkossakin, kiittelee Kylkilahti.

Konsertti voi alkaa, kun intendentti on twiitannut

Isomöttösen mainitsema tekniikka on tämän päivän intendentin työssä vahvasti läsnä. Orkesterit striimaavat konserttejaan, toimiston koneelta lähtee viestejä, kuvia ja päivityksiä Twitteriin, Instagramiin ja Facebookiin. Yleisö on huomannut sen ja orkesterit ovat huomanneet, että yleisö on huomannut, kertoo Jyväskylä Sinfonian intendentti Kristiina Itäranta.

– Koko ajan se joukko, joka meitä seuraa, kasvaa. Ja totta kai me olemme käyttäneet sitä markkinoinnissamme. Ja toisaalta olemme markkinoineet yleisölle, että meillä on myös tällaiset kanavat. Jyväskylä Sinfonia elää siinä mielessä nykyaikaa.

Kyllä orkesterin imagon ja brändin täytyy olla selkeät, että ihminen joka valitsee konsertin, tietää minkä tyyppistä musiikkia on tulossa.

Maija Kylkilahti

Somea tarvitaankin, sillä orkesterien toimistoja hoidetaan pienillä budjeteilla ja sitäkin pienemmillä henkilöresursseilla.

– Orkestereilla viestintä ja markkinointi ovat niitä suurimpia haasteita, huokaa Isomöttönen.

– Meillä Mikkelissä on hirveän pieni organisaatio. Orkesterihallinnossa on intendentti ja orkesterisihteeri. Huutava pula lisätekijöistä viestintään ja markkinointiin siis on.

Myös Avantin toimistossa ahkeroi kaksi ihmistä. Vuonna 1983 Esa-Pekka Salosen, Olli Pohjolan ja Jukka-Pekka Sarasteen aloitteesta perustetun kamariorkesterin markkinoinnissa on toiminnanjohtaja Maija Kylkilahden mielestä tärkeintä pitää imago kirkkaana.

– Kyllä orkesterin imagon ja brändin täytyy olla selkeät, että ihminen joka valitsee konsertin, tietää minkä tyyppistä musiikkia on tulossa, että heittäytyykö hän vai pääseekö hän kuulemaan toiveklassikoita.

– Avantissa särmikkyys on yksi tärkeimpiä imagollisia kysymyksiä, määrittelee Kylkilahti.

Ylös, ulos ja yleisön pariin

Tänä päivänä orkesterit eivät enää halua linnoittautua musiikkisalien seinien sisään. Vaikka konsertit ovatkin orkesterien päätuote, lisäävät iskut ulkomaailmaan uuden yleisön tietoisuutta.

– Voimme ilmaantua vaikka julkiseen liikennevälineeseen. Koskaan (ei) tiedä, missä sitä saattaa orkesteriin törmätä, varoittelee Jyväskylä Sinfonian Kristiina Itäranta.

Pienempiä keikkoja voimme soittaa vaikka ilman kapellimestaria.

Nikke Isomöttönen

Myös Mikkelissä voidaan lähteä liikekannalle.

– Meidän kokoonpanomme on 12 jousisoittajaa ja meitä pystyy helposti liikuttelemaan, kehuu Mikkelin kaupunginorkesterin Nikke Isomöttönen.

– Pienempiä keikkoja voimme soittaa vaikka ilman kapellimestaria. Se on ehdottomasti meidän vahvuutemme. Pääsemme helposti melkein mihin vaan.

– Orkesteri tajoaa sellaisia äänimaisemia, että siitä varmaan jokainen voi saada irti jotakin, mutta jos se on täysin vierasta, niin kynnys lähteä itse tutustumaan siihen, on varmaan aika korkea, pohtii orkesterien ulostulon hyötyjä Nikke Isomöttönen.

Kaiken tohinan keskellä intendentti saattaa pysähtyy pohtimaan kaiken tarkoitusta.

– Toivoisin kaikkien orkesterien puolesta, että Suomessa nähtäisiin, kuinka rikas kulttuurielämä on maan menestykselle aivan avainasia, tuumaa Isomöttönen.

– Se vaikuttaa hyvinvointiin ja antaa ihmisille paljon. Orkesterit eivät välttämättä ole koko kulttuurielämän napa, mutta kuitenkin yksi osa sitä. Olisi hienoa, jos niille löytyisi arvostusta ja toiminnan mahdollistavat taloudelliset resurssit.

Lue seuraavaksi