Lapsen filosofia: Ei se ole "vain" leikkiä

Filosofi Eero Ojanen tarkasteli lapsuutta kirjassaan ja totesi sen olevan huomattavan vakava asia. Leikistä on leikki kaukana! Lasta usein myös turhaan vähätellään.

kulttuuri
Pieni lapsi leikkii hiekalla leikkipuistossa.
Ritva Tarkki / Yle

Jos lapsuuden aiheesta jätetään kokonaan pois kasvatukseen liittyvät asiat, jäljelle jää mielenkiintoisia näkökulmia.

– Lapsi ei ole erillinen olento tai erillinen ikävaihe. Olemme samaan aikaan sekä lapsia että aikuisia; lapsuus ei mitenkään poistu ihmisestä kasvamisen mukana. Lapsuus jää ihmisen sisälle ja se on paljon muuta kuin kuin leikkimielisyyttä ja hupsuja juttuja. Kun lapsuutta tarkastelee lähemmin, huomaa kuinka vakava asia lapsi on ja kuinka vakavasti lapsi sanotut asiat ottaa, sanoo Eero Ojanen, "Lapsen filosofia"- kirjan kirjoittanut filosofi.

Lapsuus ei ole erillinen ikävaihe

Eero Ojanen

Lapsen vakavuuden on omassa työssään monta kertaa huomannut myös teatteriohjaaja Marja Myllyniemi.

– Lapsen maailma on ehdottoman tosi. Jos vaikka yksivuotias ei saa ruokaa niin halutessaan, tapahtuu kauheita asioita. Jos ruokaa ei ala kuulua, saanko ruokaa enää koskaan? Reaktiot ovat sitten hädän mukaiset, kertoo Marja Myllyniemi.

– Lapsuuteen liitetään usein jotenkin alisteista puhetta. Nehän ovat "vain leikkiä", hehän ovat "vain lapsia". Joku ihminen on "niin lapsellinen". Lapsuuteen liittyvä kieli on usein alentuvaa; lapsi on jotenkin vähemmän ja pienempää sekä usein riippuvaista toisista. Toisaalta lapsuudessa on myös jotain enemmän; salaperäistä ja ihmeellistä, kertoo Eero Ojanen.

Aikuisia- ja silti niin lapsia

Aikuinen kantaa lapsuuden kokemuksia mukanaan, joten lapsuus ei ole ohimenevä vaihe.

– Lapsuuden maailmaa ei jätetä taakse ja usein lasta katsoessaan tunnistaa piirteitä itsessään. Lastenkirjallisuudet klassikot sisältävät ihmisyyden peruskysymyksiä niin selkeästi ja yksinkertaisesti, että ne kiehtovat kaikkia ikäluokkia vuosikymmenestä toiseen, sanovat Marja Myllyniemi ja Eero Ojanen.

– Kuva lapsesta lapsellisena on aikuisen luoma juttu. Vaikka lapsuudessa on paljon vakavuutta, ajalle tyypillinen heittäytyminen ja innokkuus ovat komeaa katseltavaa. Lapsuus on luottamusta. Lapsenusko tarkoittaa uskallusta luottaa ja jos aikuinen luovuttaa lapsuutensa pois, luovuus kuihtuu, muistuttavat Eero ja Marja.

Minä menen nyt vanhaintarhaan

Marja Myllyniemi

Filosofina Eero Ojanen seuraa mielellään kielen kehittymistä ja sanoo lasten vaikutuksen kieleen olevan vähintäänkin kiehtovaa. Marja Myllyniemi löytää monta käytännön esimerkkiä.

– Kun teimme teatterissa Rumaa Ankanpoikasta, syntyi muun muassa sanonnat "minä menen nyt vanhaintarhaan" ja "eksyntäkuulutuksenkin laitoin", nauraa Marja Myllyniemi.