1. yle.fi
  2. Uutiset

Inarinsaamelaisten yksityishenkilöiden adressin kerääjä puhuu asiasta ensimmäistä kertaa julkisuudessa

Jouni "Haikonen" Aikio kertoo ensimmäistä kertaa julkisuudessa keväällä kokoamastaan inarinsaamelaisten yksityishenkilöiden vetoomuksesta saamelaismääritelmästä. Aikion mielestä on tärkeää, että myös yhdistystoiminnan ulkopuolella olevien inarinsaamelaisten ääni tulee saamelaisasioissa kuuluville.

Yle Saame
Jouni "Haikonen" Aikio
Eljas Niskanen / Yle

Inarilainen Jouni "Haikonen" Aikio kokosi keväällä inarinsaamelaisten yksityishenkilöiden vetoomuksen saamelaismääritelmästä.

Aikio kertoo nyt vetoomuksesta ensimmäistä kertaa julkisuudessa.

Aikion kokoama vetoomus on osoitettu oikeusmininisteri Anna-Maja Henrikssonin johtamalle saamelaismininisterityöryhmälle. Vetoomus on yli 80 inarinsaamelaisen yksityishenkilön allekirjoittama.

Vetoomus tukee saamelaiskäräjien ajamaa määritelmää

Allekirjoittaneet, todistuksensa mukaan inarinsaamelaiset, haluavat osoittaa tukensa saamelaiskäräjätyöryhmän ja saamelaiskäräjien ajamalle saamelaismääritelmälle.

Inarinsaamelaisessa yhteisössä vaikuttaa kaksi yhdistystä: kieliasioihin keskittynyt yhdistys sekä edunvalvontaa tekevä yhdistys.

Aikion mielestä on tärkeää, että myös yhdistystoiminnan ulkopuolella pysyttelevien henkilöiden ääni ja mielipide saamelaisasioissa tulevat kuuluville.

– Saamelaiskäräjätyöryhmän ehdotus saamelaismääritelmäksi on mielestämme tarpeeksi laaja, jotta inarinsaamelaisten on mahdollista hakeutua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Ehdotus saamelaismääritelmäksi, yhdessä ehdotetun vaalilautakunnan laajennetun kokoonpanon kanssa, takaa inarinsaamelaisille pääsyn vaaliluetteloon, vetoomuksessa kirjoitetaan.

"Lappalaispykälä on vastoin inarinsaamelaisten tapaa tunnistaa yhteisönsä jäsenet"

Vetoomuksessa kiinnitetään huomiota etenkin saamelaismääritelmän niin kutsuttuun lappalaispykälään, jonka mukaan saamelaiseksi voisi tulla hyväksytyksi vanhan lappalaisasiakirjamerkinnän perusteella.

– Tämä on vastoin inarinsaamelaisten tapaa tunnistaa yhteisönsä jäsenet. Se vaarantaisi myös koko saamelaisyhteisön tulevaisuuden, vetoomuksessa kirjoitetaan.

Inarinsaamelaisten yksityishenkilöiden vetoomus on päivätty maaliskuussa.

Sen jälkeen saamelaismääritelmään on löytynyt saamelaisasioiden ministerityöryhmän ja saamelaiskäräjien neuvotteluratkaisu. Kompromissisaamelaismääritelmässä lappalaispykälä säilyy, mutta se lisäksi hakijalta edellytetään myös elävää yhteyttä saamelaiskulttuuriin.

– Nykyisen lain saamelaismääritelmään verrattuna perusteeksi ei enää riittäisi pelkästään se, että henkilö on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa. Olennaista olisi, että henkilö on omaksunut saamelaisen elämäntavan tai kulttuurin saamelaisessa yhteisössä. Yleensä kysymys on kasvamisesta saamelaiseksi perhe- tai sukuyhteisössä, oikeusministeriö valotti hallituksen esitystä tiedotteessaan.

"Haikonen" puhuu vetoomuksesta ensimmäistä kertaa julkisuudessa

Jouni "Haikonen" Aikio ei ennen tätä haastattelua ole vetoomuksesta julkisesti puhunut. Vetoomuksen taustalla on pitkään vellonut keskustelu siitä kuka on saamelainen.

– Minä heräsin siinä vaiheessa, kun näkösälle tulivat tuollaiset jutut, että pohjoissaamelaiset syrjivät inarinsaamelaisia. Mietin, että eihän tämä ole mistään kotoisin ja päätin sitten, että minä kerään sellaisen listan sen saamelaiskäräjämääritelmän tueksi, Aikio kertoo ideasta listan takana.

"Haikosen" listalla on hänen oman allekirjoituksensa lisäksi yli 80 nimikirjoitusta nimenselvennyksineen.

– Kokosin listan lyhyellä aikavälillä, parin-kolmen päivän aikana, kun tapasin ihmisiä tuolla sattumalta. Olen näyttänyt paperin, käskenyt lukea että mitä siinä on ja mitä se sisältää. Jos minulla olisi ollut aikaa, vaikka sanotaan kaksi-kolme viikkoa, niin se olisi niin pitkä lista, ettei kukaan enää käsittäisi, että niin pitkä lista, Aikio kertoo.

– Sitä paitsi jos listasta olisi tullut mahdottoman pitkä, niin sitten siellä olisi ollut sellaisia sukunimiä, joita olisi ollut vaikea käsittää. Esimerkiksi minun siskojeni kautta siellä olisi kolttasaamelaisia sukunimiä ja jopa pohjoissaamelaista sukunimeä, jota suvussa on paljon.

Oliko vetoomuksen sisällöstä keskustelua ennen allekirjoittamista?

– Kyllähän siitä oli keskustelua. Minusta näytti ainakin, että jokainen mielellään pisti sen nimen siihen. Sille minä en voi mitään, jos joku on jälkikäteen muuttanut mielensä, mutta en ole ainakaan kuullut vielä, että olisi joku muuttanut mielensä, Aikio sanoo.

"En ole kenenkään juoksupoika"

Jouni "Haikonen" Aikio on tietoinen listaansa kohdistetusta kritiikistä ja vastaa siihen suorapuheiseen tapaansa.

– Tämä oli ihan laillinen lista kuitenkin ja oikeaoppisesti olen sen tehnyt ja ihmisille antanut tiedoksi, mistä tässä on kysymys. Minusta oli kuitenkin ihan oikeus ja kohtuus, että sellaisetkin ihmiset, jotka eivät järjestössä ole, niin niidenkin ääni ja mielipide tulee jotenkin kuuluville. Tuohan menee muuten yksipuoliseksi ja sellaiseksi, että jotain yritetään salaa tehdä, Aikio analysoi inarinsaamelaisen yhteisön tuntojen julkituomista.

– Tässä on tullut esille sellaisia, että listaa on kritisoitu, ja vääristelty, että minä olen jonkun juoksupoika, mutta kyllä tämä on aivan minun omasta halusta lähtenyt. Minä en ole edes saamelaiskäräjien jäsen enkä ole ollut saamelaiskäräjiin yhteydessä enkä ole kokouksia istunut, Aikio valottaa.

Inarilainen Jouni Aikio ei ole kovin ihastunut eri saamelaisryhmien erilliseen edunvalvontaan saamelaisasioissa.

– Kuitenkin inarinsaamelaiset, pohjoissaamelaiset ja kolttasaamelaiset suvut ovat jo sekaantuneet niin paljon keskenään, ei tarvisi puhua erikseen mistään saamelaisryhmästä. Kaikki olisimme saamelaisia. Että se on riittävä ja kun meillä on elin saamelaiskäräjät, niin sen pitäisi riittää. Jos se ei riitä, niin tulee se soppa, jonka tulos näkyy tässä.

Lue seuraavaksi