Työministeriö ravistelee luutuneita sukupuolirooleja – "Valitse ala päällä, älä alapäällä"

Työ- ja elinkeinoministeriö pyrkii muuttamaan nuorten käsityksiä siitä, mitkä ammatit sopivat naisille ja mitkä miehille. Ministeriön kampanja kannustaa nuorta hakeutumaan alalle, johon tällä on taipumuksia sukupuolesta riippumatta.

Kotimaa
Kuva "Valitse ala päällä, älä alapäällä" -kampanjan nettisivuista
Yle / Antti Palomaa

Työ- ja elinkeinoministeriö kannustaa nuoria valitsemaan ennakkoluulottomasti oman ammattinsa. Ministeriön mukaan uravalintaan vaikuttavat yhä liian paljon vanhat käsitykset siitä, mitkä ammatit ovat sopivia miehille ja mitkä naisille.

– Tietysti kannattaa kuunnella vanhempia ja opinto-ohjaajia, mutta kuitenkin itse rohkeasti se oma valinta olisi hyvä tehdä, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Hillevi Lönn.

Tänä syksynä ministeriö on pyrkinyt muuttamaan ammatteihin liittyviä asenteita räväkästi nimetyllä kampanjalla ”Valitse ala päällä, älä alapäällä”. Lönn toivoo, että muutos näkyisi jo syksyn yhteishaussa tai ainakin viimeistään ensi keväänä.

– Kampanja on onnistunut erittäin hyvin. Se on herätellyt nuoria. Sosiaalisessa mediassa on keskusteltu paljon uravalintojen lisäksi sukupuolten tasa-arvosta sekä miesten ja naisten asemasta Suomessa, Lönn sanoo.

Animaatiovideot purkavat ennakkoluuloja

Kampanja on tarjonnut nuorille mahdollisuuden tehdä oman animaatiovideon siitä, millaisia ennakkoluuloja heidän kiinnostuksensa kohteena olevaan alaan liittyy.

– Videolla on saanut sanoa, mitä haluaa tehdä isona ja niin sanottu alapää, eli saman ihmisen alitajunta ja muistikuvat tuovat esille sen, millaisia aliarviointeja tai kommentteja he ovat saaneet muilta ihmisiltä toiveammatistaan, Lönn sanoo.

Ajatuksena on, että oman videon tekeminen ja siitä keskusteleminen toisten nuorten kanssa vaikuttaa asenteisiin paremmin kuin kalvosulkeiset.

Miehillä ei ole ollut paljon malleja esimerkiksi hoitoalalla työskentelevistä miehistä tai naisilla esimerkiksi kapellimestareista.

Hillevi Lönn

– Jos pidämme seminaarin segregaatiosta ja nuorten uravalinnoista, niin ei sillä ole mitään vaikutusta. Sellaisia seminaareja on pidetty Suomessa varmaan kymmeniä vuosikymmenten aikana, Lönn sanoo.

Mallien puute ruokkii stereotypioita

Suomessa työelämän ammatit ovat jakautuneet voimakkaasti sukupuolen mukaan, neljänneksi voimakkaimmin EU-maista. Suurin osa, eli noin 86 prosenttia Suomen palkansaajista työskentelee aloilla, joissa yli 60 prosenttia työntekijöistä on vain toista sukupuolta.

Lönnin mukaan stereotypioita ruokkii muun muassa mallien puute.

– Miehillä ei ole ollut paljon malleja esimerkiksi hoitoalalla työskentelevistä miehistä tai naisilla esimerkiksi kapellimestareista, Lönn sanoo.

Tilanne on hitaasti muuttumassa. Etenkin naisia menee nykyään aiempaa enemmän miesvaltaisille aloille. Kehitys ei silti näy vielä kovinkaan selvästi tilastoissa.

Kansantalouden tuottavuus kasvaisi

Lönnin mukaan sukupuolten jakautumisesta tasaisesti eri ammatteihin olisi monenlaisia hyötyjä.

Ensinnäkin työmarkkinoiden joustavuus lisääntyisi. Talouden murroskohdissa työntekijät pystyisivät nykyistä kivuttomammin siirtymään omaa osaamistaan lähellä oleviin uusiin tehtäviin.

Työntekijät myös hakeutuisivat sellaisille aloille, joita he todella pitävät omanaan ja joihin heillä on taipumuksia sekä motivaatiota hankkia osaamista.

Kansantalouden näkökulmasta tämä tarkoittaisi entistä suurempaa tuottavuutta, koska osaajat ja työpaikat kohtaisivat entistä paremmin ja kaikkien osaaminen olisi käytössä.

Korjattu 15.10.2014 klo 13.44: toisen väliotsikon jälkeinen ensimmäinen prosenttiluku