Tuhansien järvien maassa kansa ruokkii itsensä tuontikalalla – muikkuja koululaisille kerran vuodessa

Reilussa kymmenessä vuodessa tuontikalan määrä asukasta kohden on kasvanut lähes viidellä kilolla. Samaa vauhtia laskee kotimaisen kalan käyttö. Tilanne näkyy myös Etelä-Savon kouluissa, joissa lähes kaikki tarjottava kala tulee ulkomailta. Suuret keittiöt kertovat yhdeksi ongelmaksi saatavuuden. Kalastajat eivät väitettä kuitenkaan allekirjoita.

Kotimaa
Savustettuja muikkuja lautasella.
Petri Vironen / Yle

Kalaparvia täynnä oleva Saimaa liplattelee ympäri Etelä-Savon maakuntaa, mutta kotimaista järvikalaa käytetään entistä vähemmän. Myös kouluissa turvaudutaan lähes poikkeuksetta tuontikalaan. Esimerkiksi Pieksämäellä ja Mikkelissä kalaa tarjotaan koululaisille suositusten mukaan kerran viikossa. Mikkelissä keskuskeittiön mukaan lähes kaikki tästä tarjottavasta kalasta on tuontikalaa.

– Valitettavasti suurin osa on ulkomaista kalaa, mutta kyllä niitä helmiäkin on eli eteläsavolaista muikkua. Nimittäin kerran vuodessa. Siihen en vetoaisi, että muikun hieman korkeampi hinta ratkaisee. Kyllä saatavuus on haaste, pitää olla varma, että muikku saadaan, kertoo tuotantosuunnittelija Eija Piispa Isopadan keskuskeittiöstä.

Muikkuverkon nostoa
YLE / Kalle Pallonen

Savonlinnan suurkeittiöissä järvikalan käyttöä on puolestaan lisätty hiljattain. Järvikaloista valmistettu mureke on ollut listalla keväästä lähtien. Kuitenkin järvikalaa annostellaan lautasille kahdesti kymmenessä viikossa. Ulkomaista kalaa on tarjolla kahdeksana viikkoa kymmenestä.

  • Enemmänkin voisi olla, jos tarjonta olisi tasaista. Mutta ymmärrän hyvin, että säävaraus pitää myrskyjen ja jäätilanteen takia olla. Me tarvitsemme viikon säävarauksen. Siinä ajassa voimme järjestää muuta kalaa tilalle, sanoo Eila Koponen.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta asettaa ravitsemussuosituksia myös koululaisten ruokailuun. Neuvottelukunnan pääsihteerin Arja Lyytikäisen mukaan olisi ihanteellista saada kotimaista järvikalaa enemmän koulujen ruokalistoille.

– On varmasti tällainen intressi, että saataisiin lisättyä kotimaista järvikalaa. Viestejä tulee ruokapalveluhenkilöiltä, että haluttaisiin kehittää kalaruokia. Saatavuus on kuitenkin välillä ongelmallista. Saantivarmuus ei ole yleensä hyvä, niin on vaikea laittaa ruokalistoille. Meillä on kuitenkin paljon kalan saatavuuteen liittyviä projekteja ja hyviä kokemuksia on esimerkiksi siiasta ja särjestä koululaisten ruokailussa, Lyytikäinen pohtii.

"Jos meiltä nyt tilattaisi 1 000 kiloa muikkua, ei se olisi mikään ongelma"

Saimaan ammattikalastajat eivät allekirjoita saatavuuden ongelmaa. Ammattikalastaja Antti Laine ei näe järvikalan runsaammalle käytölle suurempia esteitä.

– Jos meiltä vaikka nyt tilattaisiin ensi viikoksi 1 000 kg muikkua, ei se olisi mikään ongelma. Muikkukannat ovat järvialueilla olleet vahvat jo monta vuotta. Jatkuvammin jos joka viikko tällaisia määriä meiltä tilattaisiin, voisimme alueen ammattikalastajien kanssa tehdä yhteistyötä ja homma hoituisi varmasti. Kala ei järvestä syömällä lopu. Mutta tahto pitäisi olla kovempi tuoda se kala pöytiin järvistä, Laine pohtii.

Vuoden ajat tuovat oman haasteensa järvikalan saantiin, mutta tähänkin löytyy ratkaisu, jos tahtotila on oikea.

Meillä on hyviä kokemuksia on esimerkiksi siiasta ja särjestä koululaisten ruokailussa.

Eija Piispa, Mikkelin keskuskeittiön tuotantosuunnittelija

– Kesäkuun puolivälistä lokakuun puoliväliin sekä talvikuukausina, jolloin on vahva jää, pystymme tarjoamaan muikkua viikoittain isojakin määriä ilman hankaluuksia. Loka-tammikuu voi olla muikun osalta haasteellinen, mutta irtopakastaminen toisi siihen ratkaisun. Nykyisin muikut voidaan irtopakastaa 5-20 kg laatikoihin, ja sieltä voi ottaa vaikka kaksi muikkua kerrallaan käytettäväksi, Laine sanoo.

Laineen mukaan saatavuuden sijaan haasteita voidaan nähdä jakelupuolella. Isoissa keittiöissä toivotaan heille tulevan kalan olevan tuoretta.

– Siinä voisi tulla ongelmaa, jos pieniä eriä sinne tänne jaellaan, että miten ne saa tuoreena jaettua. Meneehän ne muutkin kalat jollain tavalla näihin keittiöihin, että varmaan sen pystysi järjestämään, jos vaan halutaan.