Miten Ebola oikein tarttuu?

Vaikka Ebola on vaarallinen tauti johon ei ole rokotetta tai tehokasta lääkettä, viruksen tarttuvuus on melko huono, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Riski sairastua muualla kuin Länsi-Afrikan epidemia-alueella on THL:n mukaan erittäin epätodennäköinen.

Ulkomaat
Opiskelijat osallistuivat kurssille, joka opetti Ebola-potilaiden oikeanlaista käsittelyä tartuntatautien keskuksessa Alabamassa, Yhdysvalloissa 15. lokakuuta.
Opiskelijat osallistuivat kurssille, joka opetti Ebola-potilaiden oikeanlaista käsittelyä tartuntatautien keskuksessa Alabamassa, Yhdysvalloissa 15. lokakuuta.Erik S. Lesser / EPA

Riski saada Ebola-tartunta muualla kuin Länsi-Afrikan epidemia-alueella on erittäin epätodennäköinen, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Tartuntatautilääkäri Otto Helven mukaan ulkomailla matkustavakaan ei tarvitse erityisiä varotoimenpiteitä hyvän hygienian ja viranomaisohjeiden noudattamisen lisäksi.

Helve huomauttaa, että vaikka tauti leviää Länsi-Afrikassa, on Euroopassa ja Yhdysvalloissa tavattu vain yksittäisiä tartuntatapauksia ja nekin Ebolaan kuolleita potilaita hoitaneilla sairaanhoitajilla. Espanjassa on sairastunut yksi ja Yhdysvalloissa kaksi hoitajaa.

Vaikka Ebola on vaarallinen tauti, johon ei ole rokotetta tai tehokasta lääkettä, virus ei ole erityisen herkästi tarttuva, Helve toteaa.

Virus ei elä pitkään ruumiineritteiden ulkopuolella. Siten se voidaan torjua hyvällä hygienialla, suojavarusteilla ja eristyksellä, eivätkä oireettomat taudinkantajat levitä virusta lainkaan.

Maissa, joissa terveydenhuollossa on hyvät resurssit, mahdolliset viruksen levittäjät on siten helppoa tunnistaa, eristää ja viedä hoitoon, Helve toteaa.

Tilanne on toinen Länsi-Afrikassa, jossa yhteiskunnan perusrakenteet ovat haavoittuvaiset. Torjuntatoimia ei päästä tekemään toivotulla tavalla ja epidemia pääsee leviämään helpommin. Tästä seuraa noidankehä, jossa niitä on vielä vaikeampi toteuttaa, Helve sanoo.

Ebola tarttuu huonommin kuin flunssa

Ebola-virus tarttuu sekä ihmisistä että eläimistä. Tyypillisesti sitä on tietyissä virusta kantavissa eläimissä, joita käsiteltäessä virus saattaa siirtyä ihmiseen. Ebola-alueilla onkin syytä välttää suoraa kosketusta elävään tai kuolleseen villieläimeen, THL toteaa.

Ihmisestä ihmiseen virus siirtyy eritteiden eli veren, syljen, virtsan ja seksikontaktin välityksellä. Jos sairastunut ihminen esimerkiksi hieroo silmiään ja saa ruumiin eritteitä käsiinsä, virus voi tarttua hänen koskettamiinsa ihmisiin tai hänen koskettamistaan pinnoista muihin ihmisiin.

Ilmatartuntana Ebola-virus ei sen sijaan leviä. Siten Ebolan tartuttavuus on loppujen lopuksi aika huono eikä se tartu yhtä helposti kuin esimerkiksi influenssavirus, Helve toteaa.

Jos sairastunut yskii, yksittäistapauksissa virus voi levitä pisaroina välittömässä läheisyydessä olevaan ihmiseen, jos tämä saa sairastuneen sylkeä päälleen, Helve kertoo.

Ratkaisevaa eritteiden koskettaminen

Ebola-virus elää lyhytaikaisesti kaikissa niissä paikoissa, joissa on sairaan eritteitä. Nämä pinnat ovat tästä syystä tartuntariski. Helve toteaa, että Ebola-virus voi tarttua esimerkiksi sairastuneen henkilön ulosteesta.

Suomessa tämä olisi Helven mukaan kuitenkin hyvin epätodennäköistä, koska oireinen potilas olisi jo torjuntatoimien parissa. Maailman lentokentilläkin tartunta olisi järjettömän epätodennäköinen, hän katsoo.

Helve korostaa, että Ebola on samalla hygieniatoimien kannalta yksinkertainen virus, koska saippua ja kloorikäsittely tuhoavat sen.

Seksikontaktissa tai suudellessa virus voi mahdollisesti levitä.

Vaikka oireettomat taudinkantajat eivät levitä virusta, Ebolasta jo parantuneilla virusta on todettu siemennesteessä vielä yhdeksän viikon ajan toipumisen jälkeen, joten parantumisen jälkeenkin on syytä suojautua seksikontaktissa.

Lentokoneessa riski riippuu oireista, lentoyhtiöillä omat varotoimensa

Jos samalla lennolla olisi Ebolaan sairastunut, oirehtiva ihminen, kanssamatkustajien tartuntariski riippuisi Helven mukaan sairastuneen oireista. Lentoyhtiöillä on omat ohjeet siitä, miten koneessa tällöin pitäisi toimia riskin pienentämiseksi.

Helve myös muistuttaa jälleen, että Ebola-epidemia on hyvin rajallisessa paikassa. Jotta Ebolaa epäiltäisiin, täytyisi sairastuneen olla matkustanut epidemia-alueella tai olla ollut kontaktissa sairastuneisiin.

Helve toteaa, että jos ajatellaan, kuinka paljon lentomatkustajia maailmassa on, ja ettei epidemia-alueen ulkopuolella ole todettu kuin yksittäiset tartuntatapaukset, riskiä saada Ebola lennolla voi pitää hyvin pienenä.

Viemäriverkostossa virus ei leviä, sillä Ebola ei ole vesivälitteinen tauti.

Viruksen leviämisestä eläimistä ei tarkkaa tietoa

Helve kertoo, ettei mitään näyttöä ole muiden kuin epidemia-alueella elävien eläinten Ebola-kantajuudesta.

Aiemmin pienempien epidemioiden aikana on ajateltu, että Ebolaa levittäisivät tietyt hedelmälepakot ja ehkä muutkin eläimet.

Vaikka oireettomat ihmiset eivät levitä virusta, eläimet voivat tartuttaa taudin, vaikkei niillä olisi meidän havaitsemiamme oireita.

Ebolaan kuolleen ruumis suuri riski

Ebola-alueella suuri riski taudin leviämisen kannalta ovat siihen kuolleiden hautajaiset. Syynä on se, että kuolleen henkilön eritteissä on valtava määrä virusta verrattuna esimerkiksi tautia poteviin.

Jos hautajaisiin liittyy esimerkiksi ruumiin pesemistä eikä tartunnalta tiedetä suojautua, virus voi levitä eritteiden kautta pesijöihin ja heidän kauttaan muihin hautajaisvieraisiin.

Poikkeuksellinen epidemia

Ebolaa todettiin ensi kertaa Afrikassa vuonna 1976 ja sen jälkeen pienempiä epidemioita on ollut useita. Tämänhetkinen epidemia on tähän astisista suurin.

Helven mukaan epidemian suuruus herättää ajatuksen, onko jokin muuttunut viruksessa. Tartuntamekanismin ei ole kuitenkaan todettu muuttuneen, joten kyse on muista asioista.

Sitä ei tiedetä, miksi suuri epidemia puhkesi juuri nyt ja juuri siellä, missä se puhkesi.

Helve kuitenkin toteaa, että epidemialla on varmasti yhteyttä yhteiskunnan toimintaan liittyviin haasteisiin. Kyseessä on alue, jossa yhteiskunnan perusrakenteet ovat haavoittuvat ja taudin torjunta siksi vaikeaa.

Helven mukaan käsityksenä on, että kaikki tartunnan saaneet sairastuvat.

Ebola-tutkimuksen haasteena on kuitenkin ollut, että aiemmin pienillä alueilla on ollut rajallisia epidemioita, jotka ovat rajoittuneet nopeasti. Siten tarkkaa tietoa ei ole siitä, sairastuvatko kaikki viruksen kantajat.

Ebolasta parantuneet saavat tautia vastaan immuniteetin. Sen kestoa ei tarkkaan tiedetä, mutta vasta-ainetta on havaittu veressä kymmenenkin vuoden päästä.

Apu Länsi-Afrikkaan vähentää riskiä muualla

Matkailijan ei Helven mukaan tarvitse epidemiamaiden ulkopuolella varautua mitenkään erityisesti Ebolaan.

Kun pitää mielessä erilaisten tartuntatautien mahdollisuuden, on tehnyt sen, mitä pitääkin tehdä, hän korostaa. Tämä tarkoittaa hyvää käsihygieniaa ja paikallisten viranomaisten ohjeiden noudattamista.

– Ebola-virus ei poikkea muista viruksista sikäli, että se olisi jotenkin vaikeampi näillä hygieniatoimenpiteillä pysäyttää. Jos noudattaa hyvää hygieniaa, jota tulee muutenkin matkaillessa noudattaa, ei ole syytä olla huolissaan, hän sanoo.

Käsihuuhde on aina hyvä olla mukana, jos on epäilys siitä, ettei aina olisi käsienpesumahdollisuutta. Hengityssuojainten suhteen Helve sanoo, että on henkilökohtainen kannanotto, milloin niitä halutaan käyttää, mutta Ebola ei lisää tätä tarvetta.

Seksikontaktissa täytyy sen sijaan aina suojautua, vaikkei Ebola-riskiä olisikaan, hän korostaa.

Helve muistuttaa myös, että vaikka suomalaisilla ei ole syytä olla Ebolan takia erityisen huolissaan omasta terveydestään, Länsi-Afrikan tilanteesta pitää olla huolissaan. Hän myös toteaa, että kaikki apu, mikä Länsi-Afrikkaan saadaan, vähentää riskiä muualla.