Lahti-sanakirja sukeltaa Suomen Chicagon ytimeen kaduntallaajan silmin

Lahti on tullut tunnetuksi muun muassa Suomen Chicagona ja Business Citynä. Tekeillä oleva kirja nostaa kaupungista esiin uusia puolia. Ennen kaikkea sen, mitä hauskaa Lahdesta löytyy.

Kotimaa
Jari Litmasen Ajax-pelipaitaan pukeutunut mies valokuvaa Litmasen näköispatsasta.
YLE / Tanja Perkkiö

Paikallishistoriaa esittelevät kirjat ovat usein olleet kertomuksia seudun merkkimiesten ja -naisten toimista, luetteloita lautakuntien päätöksistä ja suurten yritysten vaiheista. Tekeillä oleva Lahti-kirja nostaa esille toisen puolen, arkipäiväisen kadunmiehen näkökulman.

Hannu Kivilä esittelee lahtelaista elämää, arkea ja huumoria sanakirjan muodossa. Hän kokoaa kirjaan juuri sellaisia yksityiskohtia, jotka tuppaavat jäämään virallisen historiankirjoituksen ulkopuolelle.

– Tarkoituksena on valottaa kaikkea sellaista, joka on erityisesti lahtelaista. Esimerkiksi tunnettujen kaupunkilaisten lempinimet, populaarikulttuurin ilmiöt, merkittäviksi muodostuneet paikat ja tapahtumat aina 1800- luvulta asti kuuluvat tähän kirjaan, luettelee Hannu Kivilä.

Sinfonia Lahden sellistinäkin tunnettu Kivilä, on tehnyt aiemminkin Lahti-aiheisia teoksia. "Markalla Möysään" kertoo paikallisliikenteen vaiheista ja "Lahtelaisen lukukirja" syventyy kaupunkilaisille tuttuihin paikkoihin ja rakennuksiin.

Beaverista Bamboohon

Joka paikkakunnalla on omat paikallissankarinsa, merkittävät kokoontumispaikkansa ja tarinansa, joita muualta muuttaneiden on mahdoton tuntea ja tietää. Tämä pätee myös Lahteen, jossa jokainen vähän varttuneempi tietää esimerkiksi sen, missä oli Kopin aula, vaikkei koko paikkaa ole enää olemassa.

Kyse on juuri niistä tiedonhipuista, jotka ovat yhtä aikaa paikallisesti merkittäviä, yllättäviä, hauskoja ja omaleimaisia.

Hannu Kivilä

Tärkeitä menneiden vuosien paikkoja olivat myös vaikkapa elokuvateatterit, baarit ja pubit. Ei sovi unohtaa myöskään toimintansa jo lopettaneita yrityksiä ja kauppoja, jotka moni lahtelainen muistaa yhä elävästi.

– Sama pätee ihmisiin. Moni 60- ja 70-luvuilla nuoruutensa eläneistä tietää kuka on Beaver ja samalla tavalla muistetaan vaikka se, ketkä soittivat Bamboo-yhtyeessä. Juuri tällaiset tiedot kuuluvat tähän kirjaan, valottaa Kivilä.

– Jos joku sen sijaan haluaa tietää, ketkä kaikki ovat olleet Lahden kaupunginjohtajia, voi sen löytää monista muista lähteistä. Tästä kirjasta löytää taas sitten tiedon siitä, oliko kaupunginisien joukossa niin värikkäitä persoonia, että heidän lempinimensäkin jäivät elämään tarinoissa ja jutuissa.

Tylsät jutut eivät teokseen kelpaa

Tällaisen teoksen tekeminen voi olla yhtä tuskaa, sillä uusia tarinoita ja tiedonjyviä tulee esiin jatkuvalla syötöllä. Kirjaan kelpuutettavia asioita on pakko rajata, jotta projekti ei tulvisi yli äyräidensä.

– Tärkeimmät rajat kulkevat korvien välissä. Tämä ei ole mikään objektiivinen tietoteos, tutkimus tai opinnäytetyö. Yhtenä ohjenuorana pidän esimerkiksi sitä, että jos joku tieto on itsestään selvä tai mitäänsanomattoman tylsä, niin silloin en ota sitä mukaan, tiivistää Kivilä.

Tämä ei ole mikään objektiivinen tietoteos, tutkimus tai opinnäytetyö.

Hannu Kivilä

– Kyse on juuri niistä tiedonhipuista, jotka ovat yhtä aikaa paikallisesti merkittäviä, yllättäviä, hauskoja ja omaleimaisia. Olen miettinyt sitäkin, että milloin tällaista työtä voi pitää valmiina ja kaipa se on siinä vaiheessa valmis, kun viimeinenkin järkevältä tuntuva lähde on käyty läpi.

Kivilän työ on vasta alkumetreillä, eikä sitäkään ole vielä päätetty, julkaistaanko lopputulos joskus kirjana vai pelkästään sähköisessä muodossa. Jälkimmäinen voisi olla sikäli mielenkiintoinen vaihtoehto, että silloin teosta voisi täydentää mielensä mukaan.