Lääkintöneuvos: Suurissa sairaaloissa turvallisempi synnyttää kuin pienissä

Suomen pienet synnytysosastot saatetaan lakkauttaa, kun uusi päivystysasetus astuu voimaan. Päivystysasetusta muovannut lääkintöneuvos kertoo, miksi tämä saattaisi parantaa potilasturvallisuutta.

Kotimaa
Nainen raskaana
Tommi Parkkinen / Yle

Onko suurempi parempi? On kyllä, mikäli puhutaan synnytysosastoista, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistinen.

– Isossa yksikössä on henkilöstöä, osaamista ja resursseja reagoida yllättäviin tilanteisiin, joita synnytyksen aikana voi tulla, Keistinen tiivistää.

Sosiaali- ja terveysministeriön uusi päivystysasetus linjaa, että alle tuhat synnytystä vuodessa hoitavien sairaaloiden synnytysosastot tulisi lakkauttaa. Keistinen itse toimi ministeriön lääketieteellisenä asiantuntijana päivystysasetuksen sorvaamisessa.

"Vain joka tuhannes synnytys tapahtuu matkalla"

Lakkautusuhan alla olevien osastojen työntekijät ovat protestoineet suunnitelmia voimakkaasti. Osastoista on muun muassa todettu, että lakkautukset lisäisivät matkasynnytysten määrää.

Näin epäilemättä synnytysosastojen vähetessä käykin. Keistisen se ei kuitenkaan olisi kokonaiskuvan kannalta merkittävää.

– Joka tuhannes synnytys tapahtuu matkalla. Esimerkiksi hätäkeisarinleikkauksia tehdään vuodessa kymmenkertainen määrä, Keistinen sanoo.

Keistinen ottaa hätäsektiot esille, koska hänen mielestään matkasynnytyksiä olennaisempaa on keskittää synnytykset sairaaloihin, joissa on jatkuva valmius kaikkia toimenpiteitä varten. Tämä tarkoittaa koulutetun lääkärihenkilökunnan jatkuvaa päivystämistä, mitä kaikissa pienissä sairaaloissa ei ole.

– On pieniä sairaaloita, joissa lastenlääkäriä ei ole heti saatavissa paikalle, on sairaaloita joissa gynekologi tai leikkaustiimi päivystää kotona. Kun sitten tulee kiire, niin tätä tiimiä soitellaan kokoon. Ja hätäsektion suhteen puhutaan 5–20 minuutista, milloin lapsen pitäisi syntyä, jotta hapenpuutetta tai muuta vauriota ei pääsisi syntymään.

Keistisen mukaan Uudenmaan alle tuhannen synnytyksen sairaaloissa – Lohjalla ja Porvoossa – valmius hätäkeisarinleikkauksiin on. Sen sijaan esimerkiksi Savonlinnan sairaalasta tämä Keistisen mukaan puuttuu.

Tilastollista vahvaa näyttöä pienten sairaaloiden turvattomuudesta esimerkiksi hätäsektioiden osalta ei kuitenkaan ole, sillä ongelmatapaukset ovat hyvin harvinaisia. Sen sijaan keskoslasten hoidossa suuret sairaalat pärjäävät Keistisen mukaan tutkitusti pieniä paremmin.

– THL on tehnyt laajaa tutkimusta (siirryt toiseen palveluun), jossa on katsottu keskosten kuolleisuutta ja heidän selviämistään elämässä. Siellä on selkeää tutkimusnäyttöä siitä, että isot sairaalat näyttävät pärjäävän paremmin kuin pienet yksiköt.

Tehdasmaista synnytystä

Keistisen mukaan suuressa yksikössä on toki omat puutteensa.

– Kun synnytyksiä on sairaalassa paljon, voi seurata, että toiminta on vähän tehdasmaista. Ei ehkä saada yhtä kotoista ilmapiiriä aikaiseksi kuin pienessä sairaalassa, missä ei synny niin paljon lapsia ja jossa pystytään siksi antamaan yksilöllisempää vastaanottoa.

Synnytyksiä kuitenkin pitäisi olla suuri määrä, jotta poikkeaviinkin tilanteisiin tulisi rutiini.

– Ongelmat synnytysten yhteydessä ovat harvinaisia. Niitä ei pieniin sairaaloihin tule ehkä kuin pari kappaletta vuodessa. Silloin rutiinia ei ole rakennettu ehkä samalle tasolle kuin isossa yksikössä, jossa viikoittain joudutaan toimimaan nopeasti.