Koe uusi yle.fi

Hyönteiskokki haluaa sirkat ja jauhomadot ruokakauppoihin

Maailmalla jo pari miljardia ihmistä syö hyönteisiä, mutta Suomessa ja muualla Euroopassa se on vielä verrattain harvinaista. Suomalainen hyönteiskokki uskoo buumin kasvavan, jahka EU:n pykälät helpottavat hyönteisten elintarvikemyyntiä.

Kotimaa
Jauhomatoja pannulla.
Topi Kairenius

Kun Topi Kairenius laittaa keittiössään ruokaa, pannulle saattaa päätyä muiden ainesten seuraksi jauhomatoja ja kenttäsirkkoja.

Kairenius kiinnostui ensimmäistä kertaa hyönteisten syömisestä maistettuaan Meksikosta tuotuja paahdettuja heinäsirkkoja.

– Aluksi se oli lähinnä hassuttelua Pelkokertoimen hengessä. Kun perehdyin aiheeseen, aloin jotenkin oivaltaa, mikä potentiaali siinä onkaan tulevaisuuden ravitsemushaasteissa, Kairenius sanoo.

Nykyään Kairenius valmistaa hyönteisruokia aktiivisesti ja jakaa ötökkäreseptejä blogissaan. Uusimmissa blogimerkinnöissä on muun muassa tempuratoukkien ja suklaasirkkojen valmistusohjeet.

Kairenius hankkii hyönteisiä syömistarkoitukseen pääasiassa eläinkaupoista, jotka myyvät niitä terraarioharrastajille liskojen ja muiden lemmikkieläinten ravinnoksi. Hän myös kasvattaa niitä jonkin verran itse.

– Kulunut vuosi on ollut aika merkittävä. Maailmalla hyönteissyönnistä on ollut jo aika paljon pöhinää, ja Suomessakin aletaan herätä tähän.

Toukkapuikkoja ja sirkkapyöryköitä kaupan hyllyille?

Keväällä 2013 YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO kannusti raportissaan ihmisiä syömään enemmän hyönteisiä. Kaksi miljardia ihmistä maapallon väestöstä syö hyönteisiä osana arkiruokavaliotaan. Kaireniuksen mukaan FAO:n kanta oli kaivattu lisä keskusteluun.

– Sen jälkeen alkoi tulla esimerkiksi sellaista liiketoimintaa, jossa hyönteisproteiinista valmistetaan muun muassa energiapatukoita. Kaksi sellaista tehdasta on ainakin Yhdysvalloissa, uusin on Islannissa. Hollannissa ja Belgiassa tutkimukset ovat tosi pitkällä, ja ne ovat ihan johtavia länsimaita hyönteissyönnissä, Kairenius sanoo.

FAO:n mukaan hyönteiset ovat ympäristöystävällistä ja ravinteikasta ruokaa. Samoista syistä Kairenius näkee toukissa, sirkoissa ja muissa hyönteisissä suuria mahdollisuuksia elintarviketeollisuudelle.

– Tulevaisuudessa marketeissa voisi ihan hyvin olla soijarouheen, tofun ja quornin ohella hyönteisproteiinivalmisteita. Niitä voisi ehkä jalostaa pyöryköiden tai kalapuikkojen kaltaisiksi valmisteiksi. Ei niitä tarvitsisi kuusijalkaisina tai toukkina syödä. En usko, että niillä korvattaisiin täydellisesti esimerkiksi lihaa, mutta niillä voisi rikastaa meidän ruokailuamme. Saisi tämän jauhelihakansan vähän pohtimaan asioita.

Belgia kiertää EU-pykälää hyönteissyöjien eduksi

Hyönteisiä saa kasvattaa omaan käyttöön, mutta niitä ei saa myydä ihmisten ravinnoksi. Kiellon taustalla on EU:n uuselintarvikeasetus, jonka mukaan vuoden 1997 jälkeen käyttöön tulleiden elintarvikkeiden pitää käydä läpi arviointimenettely.

Sen sijaan muun muassa Belgia tulkitsee EU:n pykälää niin, että se ei koske kokonaisia hyönteisiä. Siksi belgialaiset voivat tilata verkkokaupoista esimerkiksi kokonaisia kuivattuja bambumatoja tai kulkusirkkoja syötäväksi.

Ei niitä tarvitsisi kuusijalkaisina tai toukkina syödä.

Topi Kairenius

– Asetuksen sanamuoto on epäselvä kokonaisten hyönteisten osalta. Belgiassa on päädytty siihen, että siellä on ollut kymmenen erilaista hyönteislajiketta ennen vuotta 1997, sanoo Eviran pääjohtaja Matti Aho.

Euroopan elintarvikevirasto valmistelee parhaillaan lausuntoa hyönteisten kasvatusprosessista. Käytännössä kyse on turvallisuuden takaamisesta eli muun muassa siitä, mitä jauhomato saa syödä, jotta siitä voi valmistaa turvallista elintarviketta tai rehua.

– Onko mikrobiologisia tai kemiallisia ongelmia, myrkkyjä tai raskasmetalleja? Tällaisia kysymyksiä siinä tarkastellaan. Ei ole tiedossa, milloin lausunto saadaan valmiiksi, Aho sanoo.

EU:ssa käsitellään parhaillaan uutta ehdotusta uuselintarvikeasetukseksi. Uusi asetus korvaisi nykyisestä versiosta epäselvän kohdan, jota muun muassa Belgia tulkitsee hyönteisten myyjien eduksi. Toteutuessaan uusi asetus kieltäisi kokonaistenkin hyönteisten elintarvikemyynnin.

Tällä hetkellä hyönteisiä saa Suomessa kasvattaa ja myydä kalojen rehuksi.

Jauhomatobisnes odottaa EU-päätöksiä Turussa

Viime vuonna Turun nuorkauppakamari lähti mukaan projektiin, jossa jauhomatoja kasvatettiin ravinnoksi. Alun perin tarkoituksena oli tuottaa matoja eläinten rehuksi ja mahdollisesti sen jälkeen ihmisten syötäväksi. Ensimmäisen laboratoriokasvatusvaiheen jälkeen hankkeessa kartoitetaan nyt yhteistyökumppaneita.

En usko, että niillä korvattaisiin täydellisesti esimerkiksi lihaa, mutta niillä voisi rikastaa meidän ruokailuamme. Saisi tämän jauhelihakansan vähän pohtimaan asioita.

Topi Kairenius

– Nyt suunnitellaan huomattavasti laajempaa testausta ja tähän soveltuvia hyönteislajikkeita. Jauhomatohan on vain yksi esimerkki, kertoo projektissa mukana oleva Aleksi Naatula Turun nuorkauppakamarista.

Naatulan mukaan hyönteisten kasvattamisen tulee olla Suomessa isoa bisnestä, tai muuten se ei ole kannattavaa lainkaan. Projektiin tarvitaan isoja tiloja, koneita ja volyymeja. Lisäksi projekti odottelee EU:n uusia päätöksiä.

– Hintapaine on kova, koska tällaiselle tuotannolle ei ole vielä minkäänlaisia tukimuotoja. Lähtökohtaisesti se on kuitenkin edullisempaa ja vihreämpää kuin esimerkiksi possun kasvattaminen, naudasta nyt puhumattakaan, Naatula sanoo.

Hyönteislautaseen voi olla hankalaa tottua

Topi Kairenius uskoo, että EU-asetukset muuttuvat suopeammiksi hyönteisiä kohtaan lähitulevaisuudessa ja ala kasvaa. Siitä huolimatta hyönteissyönnillä saattaa olla edessään lakipykäliäkin isompi este: ihmisten kokema vastenmielisyyden tunne.

Hintapaine on kova, koska tällaiselle tuotannolle ei ole vielä minkäänlaisia tukimuotoja.

Aleksi Naatula, Turun nuorkauppakamari

– Se liittyy hyönteissyöntiin hyvin voimakkaasti. Esteenä vain on se, että länsimaiset ihmiset eivät ole tottuneet siihen. Mieluummin syödään vaikka katkarapuja. Ne ovat olleet siellä pakastelaarissa aina, mutta eihän kukaan mieti mistä ne tulevat, Kairenius sanoo.

Sekasyöjäksi itseään kutsuva Kairenius jatkaa hyönteisruokiaan usein kesäkurpitsoilla ja muilla kasviksilla. Ympäristötekijöiden, taloudellisuuden ja mahdollisten uusien työpaikkojen lisäksi Kairenius näkee hyönteissyönnin yleistymisessä eettisiäkin puolia.

– En vastusta lihansyöntiä, päinvastoin, mutta tehotuotannon voisi kohdistaa mieluummin hyönteisiin.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Kittilä

Mikä Kittilää oikein vaivaa?

Urheilu

LIVE: Leijonat avaa Venäjän EHT-turnauksen Prahasta

Uinti

Jenna Laukkanen ui EM-hopeaa – komea parannus Suomen ennätykseen

Työelämä

Yritys lennätti työntekijänsä viikoksi Balille

Työnteko aurinkorannoilta voi olla pian arkea, kun diginomadit murtavat työnteon tapoja