Viherkatto pitää toteuttaa taiten

Viherkattojen hyödyt erityisesti hulevesien ja lämpöhuippujen tasaajina ovat ilmeiset, mutta kohteet kannattaa toteuttaa huolella. Pahimmassa tapauksessa saatetaan päätyä toimimattomiin tai ympäristön kannalta jopa haitallisiin ratkaisuihin.

ilmiöt
Viherkatto
Heikki Ahonen / Yle

Hollolaisen Rakennusbetoni ja Elementti -yrityksen teollisuushallin katto peittyi viherpintaan vuosi sitten.

Yhteistyökumppanina kohteessa on Helsingin yliopiston Viides Ulottuvuus -hanke.

Neljänsadan neliön alalla testataan erilaisia kasveja ja kasvualustoja. Viherkaton pohjaratkaisuissa on hyödynnetty kierrätysmateriaaleja, mm. Vesijärven ruokoa ja kevytbetonin valmistuksessa sivutuotteena syntyvää soraa.

Kesällä katolla vietettiin viihtyisiä kahvihetkiä, poimittiin mansikoita ja bongattiin perhosia.

– Perhosten ja pieneliöiden perässä tulivat linnut. Kivitasku on käynyt kylässä ja myös hemppo, jota alueella ei ole aiemmin nähty. Työntekijöiden kiinnostus luontoa kohtaan tuntuu viherkaton myötä lisääntyneen, sanoo tuotantopäällikkö Sami Konsti.

Virkistyskäytön ohella viherkatosta on ollut hyötyä sade- ja sulavesihuippujen tasaajana. Tästä on ollut konkreettista näyttöä.

– Kesällä oli rankkasateita ja silloin näki, kuinka muilta katoilta syöksyi vettä, mutta viherkatolta vain pieniä tippoja.

Luonto kiittää – vai kiittääkö?

Tutkijoille viherkatot ovat runsaudensarvi, jossa riittää möyhennettävää.

Viherkaton voi rakentaa periaatteessa mihin tahansa, kunhan painorajoitukset ovat tiedossa ja laskelmat kunnossa. Katon pitää kantaa niin istutukset kuin talvinen lumikuormakin.

Tutkija Kirsi Kuoppamäki Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitokselta sanoo, että viherkatot yleistyvät sellaista vauhtia, että viimeistään nyt olisi aika laatia toimivat ohjeet viherkattorakentajille.

Muuten voi käydä niin, että kattojen haitat ovat hyötyjä suuremmat.

Joskus saattaa käydä niin, että viherkatolta valuvien vesien ravinnepitoisuudet ovat taivaalta satavaan veteen verrattuna huomattavasti korkeammat.

Kirsi Kuoppamäki

– Tutkimuskohteena on ollut esimerkiksi se, kuinka hyvin viherkatot pidättävät vettä, mutta myös se, millaista veden laatu on ja kuinka siihen voidaan vaikuttaa. Joskus saattaa käydä niin, että viherkatolta valuvien vesien ravinnepitoisuudet ovat taivaalta satavaan veteen verrattuna huomattavasti korkeammat.

Tavoitteena tutkijoilla onkin Kirsi Kuoppamäen mukaan yhdistää voimat ja löytää pohjoisen niukoissa kasvuolosuhteissa toimiva ja helppohoitoinen ”viherkattoresepti”.