Tuoksuyliherkkyys voi eristää muista ihmisistä – kauppaan tai töihin raskaan maskin kanssa

Tamperelainen Kari Hännikäinen tykkäsi käydä vesijuoksussa ja sulkapalloa pelaamassa. Hän on joutunut luopumaan harrastuksistaan tuoksuyliherkkyyden vuoksi.

Kotimaa
Kari Hännikäinen
Yle / Antti Palomaa

Tamperelainen Kari Hännikäinen ei osaa sanoa tarkasti, milloin hän huomasi olevansa yliherkkä tuoksuille. Jossain vaiheessa hajuvesien tuoksut alkoivat vähitellen häiritä elämää.

Lopullinen niitti oli iso remontti työpaikalla. Hännikäinen käveli muutaman kerran purkutöistä syntyneeseen pölypilveen. Kieli turposi ja olo meni huonoksi. Edes työterveyslääkäri ei osannut auttaa.

Nykyään tuoksuyliherkkyys vaikeuttaa Hännikäisen tavallista elämää. Hännikäinen tykkäsi käydä vesijuoksussa ja sulkapalloa pelaamassa. Nykyään tämä ei onnistu.

– Veden pintaan liukenee rasvoja ja muuta. Pukuhuoneissa ihmiset suihkivat deodorantteja, Hännikäinen sanoo.

Minä pystyn jollain tavalla käymään ihmisten ilmoilla, mutta osa joutuu olemaan paljolti kotioloissa.

Kari Hännikäinen

Teatterissakaan ei pysty käymään. Hännikäinen on joskus mennyt teattereiden järjestämiin hajusteettomiin näytöksiin. Niissäkin on aina ollut joku, joka on tuoksunut hajuvedeltä.

Nenä tukkoon ja kasvot punoittavat

Hännikäinen on Tampereella toimivan Tuoksuyliherkkien kerhon vetäjä ja Suomen Hajuste- ja Kemikaaliyliherkät ry:n puheenjohtaja.

Tuoksut aiheuttavat Hännikäiselle monenlaisia oireita. Nenä menee tukkoon ja kaula sekä kasvot punoittavat.

Opettajana toimivalle Hännikäiselle on järjestetty työpaikalla oma syrjäinen, hajusteeton tila. Töissä hänellä on varalta raskas, motorisoitu maski niitä tilanteita varten, kun joku tuo tilaan haitallisia tuoksuja ovessa olevasta kyltistä huolimatta. Hänen oireensa eivät silti ole pahimmasta päästä.

– Minä pystyn jollain tavalla käymään ihmisten ilmoilla, mutta osa joutuu olemaan paljolti kotioloissa, käyvät maskin kanssa kaupassa tekemässä ostoksensa, Hännikäinen sanoo.

Tuoksu ei puhdista pyykkejä

Tuoksuyliherkkyydestä kärsii 10–40 prosenttia väestöstä. Oireilevien määrää on vaikea arvioida tarkasti, koska tuoksuyliherkkyydelle ei ole tutkimusmenetelmää. Hännikäisen mukaan määrä lisääntyy samaa tahtia tuoksujen kanssa.

– Ihmiset mieltävät esimerkiksi, että jokin tuoksu tekee pyykit puhtaaksi, vaikka tuoksulla ei ole mitään tekemistä puhdistumisen kanssa, Hännikäinen sanoo.

Pahimmat oireet vievät sairaalaan. Hännikäinen muistaa tapauksia, joissa potilasta on Taysissa jouduttu hoitamaan ulkona, koska sisällä ei ole tuoksujen vuoksi voinut olla.

Tuoksuyliherkkyyden hoidoksi saatetaan tarjota psykoterapiaa. Tästä Hännikäinen ei pidä. Hänen mielestään ongelma ei ole psyykkinen vaan fyysinen. Hännikäinen toivoo, että monimutkaista ilmiötä tutkittaisiin nykyistä paremmin.