Ministeriö: Suomen kädet ovat sidotut alkuperäiskansojen ryhmähyväksynnän suhteen

Oikeusministeri matkusti keskiviikkona Inariin oikomaan väärinkäsityksiä, jotka liittyvät alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevään ILO-sopimukseen. ILO-sopimusta enemmän saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen yleisöä puhutti saamelaiskäräjälakiehdotuksen saamelaismääritelmään liittyvä ryhmähyväksyntä.

Keskiviikkona oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sai saamelaiskäsityöyhdistykseltä lahjaksi perinteisen villahuivin ja korun kiitoksena työstään saamelaisten oikeuksien puolesta. Torstaina ministerin ja useiden ministeriöiden seurue matkasi inarinsaamelaisten vieraaksi Muddusjärven paliskunnan poroerotukseen Siuttajoelle. Erotuksessa ministerille lahjoitettiin valkoinen poro. Kuva: Eljas Niskanen / Yle

Stubbin hallituksen suunnitelmissa on ratifioida alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevä ILO-sopimus vielä syksyn aikana, jos saamelaismääritelmästä päästään hallituksessa yhteisymmärrykseen.

Oikeusministeri matkusti keskiviikkona Inariin oikomaan väärinkäsityksiä, joita ILO-sopimukseen liittyy.

ILO-sopimusta enemmän Sajoksen yleisöä puhutti saamelaismääritelmä

ILO-sopimusta enemmän saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen noin kuusikymmenpäistä yleisöä puhutti saamelaiskäräjälakiehdotuksen saamelaismääritelmään liittyvä ryhmähyväksyntä.

Siis periaate siitä, että saamelaisivat saisivat alkuperäiskansana itse tavalla tai toisella päättää, kuka heidän kansaansa kuuluu. Kysymys koskee sitä, kuka Suomessa voidaan hyväksyä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

Uudessa saamelaiskäräjälakiehdotuksessa ryhmähyväksyntä on mukana niin, että vaalilautakuntaa on laajennettu kattamaan kaikki eri saamelaisryhmät ja niin, että vaalilautakunnan päätöksiä koskevat valitukset käsittelee ensin saamelaiskäräjien kokous.

Kokouksen päätöksistä voi toki valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Ryhmähyväksyntää kritisoidaan mielivaltaisuudesta

Tilaisuudessa ryhmähyväksyntää ja etenkin saamelaiskäräjien vaalilautakunnan päätösvaltaa kritisoitiin mielivaltaisuudesta ja lakiin kaivattiin selkeämpää kirjausta siitä, mitä ryhmähyväksyntä tarkoittaa.

– Lakiehdotuksen ryhmähyväksyntää pitää katsoa kriittisesti. Se on perustuslain vastainen, sillä yksittäisillä ihmisillä ei ole oikeutta yhdenvertaisuuteen. Vaalilautakunta ja saamelaiskäräjien johto ovat käyttäneet ryhmähyväksyntää mielivaltaisesti ja ryhmähyväksyntä on subjektiivinen. Jotkut suvut on jätetty vaaliluettelon ulkopuolelle, koska ne ovat niin suuria, sanoi Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaisten yhdistyksen Tuomas Keskitalo.

– Vaikka sanotte, että ryhmähyväksyntä parantaa lakipykälää, niin se on kirjattu niin, ettei sitä voi viedä finaaliin. Ryhmähyväksyntä on kiinni siitä, kuka vaalilautakunnassa istuu. Ryhmähyväksynnästä pitää saada yksinkertaisempi. Pitää olla selvä laki, jotta ei tarvitse perustaa päätöksiä joidenkin lausuntojen varaan. Tämä saamelaisuuden määritelmä on niin epätarkka ja antaa niin paljon mahdollisuuksia spekulatiivisiin ratkaisuihin, että en usko että edes oikeuslaitos pystyy ratkaisemaan sitä semmoista objektiivista ratkaisua tekemään, että kuka on saamelainen, Inarinmaan lapinkyläyhdistyksen Kari Kyrö sanoi tilaisuudessa ja jälkeenpäin Yle Uutisille.

– Ryhmähyväksyntä on nyt vahvempi ja vaalilautakunta tulee käyttämään sitä meitä vastaan. He ovat jo kertaalleen hylänneet meidät noin kymmenen vuotta sitten, sanoi Kalevi Keskitalo Peltojärven lapinkylä -yhdistyksestä.

– Ryhmähyväksyntä on aivan päin puuta. Minunhan pitäisi saada hyväksyä toiset inarinlappalaiset, omat ihmiseni. Täällä määräävät nyt saamelaisuudesta osittain laittomasti Norjasta tulleet ihmiset, sanoi inarinlappalaiseksi esittäytynyt Risto Seppänen ja sai ablodit yleisöltä.

Ministeriö: Suomen hallituksen kädet ovat sidotut ryhmähyväksynnän osalta

Oikeusministeriön lainsäädäntöjohtaja Sami Manninen selvitti ryhmähyväksynnän taustoja yleisölle oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin pyynnöstä.

Hänen mukaansa Suomella ei ole valinnanvapautta asiassa.

– Suomen hallituksen kädet ovat sidotut ryhmähyväksynnän osalta, sillä se tulee kansainvälisestä oikeudesta ja myös ILO-sopimuksesta. Emme voi tehdä saamelaismääritelmää ilman ryhmähyväksyntää, Manninen kertoi.

Manninen tyynnytteli yleisön huolia sanomalla, että ryhmähyväksynnän rinnalla pitää turvata sellaisten ihmisten pääsy saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, jotka tuntevat itsensä saamelaiseksi ja täyttävät määritelmän kriteerit.

– Olemme yrittäneet laajentaa vaalilautakuntaa niin, että koko saamelaiskulttuuri on edustettuna, Manninen taustoitti.

Ministeri: Valitusmahdollisuus antaa kaikille oikeusturvan

Saamelaiskäräjälain valmistelussa kauan mukana ollut lainsäädäntöjohtaja Sami Manninen muistutti myös, että vaalilautakunnan ja kokouksen päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jolla on Suomessa viimeinen sana siitä, kuka on saamelainen.

Myös oikeusministeri Anna-Maja Henriksson painotti valitustietä.

– Valitusmahdollisuuden kautta kaikilla on oikeusturva, Henriksson lausui tilaisuudessa.

– Uusi, ehdotettu saamelaismääritelmä on nykyistä tarkempi ja laajempi kuin nykyinen saamelaismääritelmä, Henriksson vastasi etenkin Keskitalolle.

– Kansainvälinen oikeus on vaikuttanut ryhmähyväksyntään. Se on myös niin, että alkuperäiskansalla pitää olla myös ryhmänä oikeus päättää tästä ja sen takia niin tähän määritelmään liittyy nämä molemmat kriteerit, sekä itseidentifikaatio että ryhmähyväksyntä. Ja sitten tähän vielä liittyy sitten se, että jos ei tule hyväksytyksi, niin siitä voi valittaa ja korkein hallinto-oikeus on sitten se elin, joka viime kädessä ottaa tähän kantaa, Henriksson sanoi Yle Sápmin haastattelussa.

Aikio: Ei ryhmähyväksyntää tarvitse pyydellä anteeksi

Tilaisuuden loppupuolella puheenvuoron käytti myös tutkija, saamelaiskäräjien entinen puheenjohtaja Pekka Aikio.

Aikio oli itse aikoinaan laatimassa ja neuvottelemassa ILO 169 -sopimusta.

– Hyvä, että te ministeriöstä jaksatte edelleen tulla kuuntelemaan näiden samojen ennakkoluulojen kertaamista. Hyvä, että Manninen jaksaa selittää ja Henriksson todistella ystävällisesti vieressä, Aikio aloitti.

– Ryhmähyväksyntä on aivan selvä asia, kuten ministeri sanoi. Tiedemaailmassa puhutaan identiteettineuvotteluista, eli että jokaisella ihmisellä on oikeus vaatia pääsyä tiettyyn ryhmään, mutta myös jokaisella ryhmällä on samanlainen oikeus tutkia täyttääkö hakija heidän kulttuurinsa ehdot. Manninen sanoi aivan oikein, että ryhmähyväksyntä tulee kansainvälisestä oikeudesta eikä sitä tarvitse pyydellä anteeksi. Ihmettelen vain näitä puheita, jotka jatkuvat vuodesta toiseen, Aikio sanoi ja sai yleisöltä ablodit.

Aikion sanoi myöhemmin Yle Uutisille, että hänen mielestään uudistus korostaa saamelaiskäräjille kansainvälisen oikeuden edellyttämää valtaa käyttää ryhmähyväksyntää sen päättämiseksi täyttääkö hakija saamelaismääritelmän kriteerit.

– Se parantaa silloin kun se antaa ryhmälle vahvemman oikeuden päättää siitä, niin se parantaa silloin nykytilannetta. Jokaisella Lapin vanhalla kantasuvun jäsenellä on sukusiteitä saamelaisiin kunhan mennään riittävän kauas, mutta ne eivät minusta riitä siihen, että tulee hyväksytyksi nykypäivän alkuperäiskansan jäsenenä, Aikio sanoi.

Ministeriä "lahjottiin" käsitöillä ja porolla

Keskiviikkona oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sai saamelaiskäsityöyhdistykseltä lahjaksi perinteisen villahuivin ja korun kiitoksena työstään saamelaisten oikeuksien puolesta.

– Olen hyvin liikuttunut näistä lahjoista, Henriksson sanoi.

Torstaina ministerin ja useiden ministeriöiden seurue matkasi Muddusjärven paliskunnan poroerotukseen Siuttajoelle.

Erotuksessa ministerille lahjoitettiin valkoinen poro.