1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Rosa Liksom

Rosa Liksom: Väliaikainen

Rosa Liksomin Väliaikainen on raaka ja karu kuvaus ajastamme ja ennen kaikkea ihmisistä, joista ennen olisi kasvanut kovaa työtä tehden tolkun ihmisiä, on nyt työttömyyden ja älyttömän viihteen parissa kasvanut elämään kykenemättömiä heittiöitä, kirjoittaa Juha Pikkarainen kirja-arviossaan.

Kuva: Like

Täytyy sanoa, että esiteltävän kirjan ensimmäinen lukukokemus oli tympeä ja ahdistava. Olen aikaisemminkin kokenut tämän kirjailijan teosten parissa samanlaista ahdistusta ja myötähäpeää. Miksi hyvin kyvykäs ja osaava tekijä kirjoittaa välillä tällä tavalla? Tavatessani eräässä kokouksessa kansanedustaja Simo Rundgrenin kehui tämä vuolaasti kirjaa ja kehotti lukemaan sen uudelleen. Tein työtä käskettyä. Toisella lukukerralla koko kirja avautui uudenlaisena ja oivaltavana kuvauksena tästä ajasta ja maailmasta.

Perusteellisen toisen lukukerran vaatinut kirja on nimeltään Väliaikainen. Sen on kirjoittanut Rosa Liksom ja kustantanut Like. Kyseessä on kokoelma lyhytproosaa eli se ei ole perinteinen novellikokoelma. Vuonna 1985 kirjailijana aloittanut Anni Ylävaara eli Rosa Liksom on syntynyt vuonna 1958 Ylitorniolla. Hän on tähän mennessä kirjoittanut 18 kaunokirjallista teosta. Vuonna 2011 Liksom sain Finlandia-palkinnon. Kirjojen lisäksi on Liksom tehnyt kuvataidetta ja erilaisia performansseja.

Tarinoita ja faabeleita

Rosa Liksomin Väliaikainen koostuu 63 eripituisesta tekstinpätkästä, jotka on koottu kolmeen osastoon. Kukin osasto muodostaa oman kokonaisuuden. Osastojen nimet ovat Muu maailma, Kaspar Hauser ja Pohjoinen. Lisäksi jokaisen osaston alkuun ja kirjan loppuun on kirjoitettu lyhyt faabeli eli eläintarina. Niissä on kirjailija kääntänyt asiat päälaelleen. Faabeleissa eläimet tekevät yhtä älyttömiä tekoja kuin ihmiset mutta silti niitä pitää ymmärtää. Kuolleen emäntänsä puoliksi syönyt saksan paimenkoirakin löytää uuden kodin entisen kotinsa naapurustosta.

Väliaikaisen ensimmäinen osasto Muu maailma kertoo karusti ja hätkähdyttävästi ajastamme ja elämästämme. Ihmissuhteet ovat hataria ja lyhytaikaisia. Lapsia tehdään mielijohteesta, eikä niitä jakseta hoitaa kun pitää bailata yötä päivää. Lapset joko sijoitetaan sijaisvanhemmille tai sitten lapset hoitavat vanhempiaan ja sisaruksiaan, koska äidit ja isät eivät siihen kykene. Kaikki asiat hoidetaan enemmän tai vähemmän fiilispohjalta, eikä mitään tulevaisuudensuunnitelmia edes vaivauduta tekemään. Häätkin ovat tärkeitä vain tapahtumana, jota suunnitellaan pitkään vanhempien rahoilla. Semmoinen pikkuseikka kuin puuttuva sulhanen huomataan vasta aivan loppumetreillä. Onneksi juhlapaikan kokki osaa hoitaa homman. Morsianta ei haittaa vähääkään, että sulhanen sattuu olemaan jo naimisissa. Kaiken maailman satuhäät ja muut mediassa tarkkaan seuratut häävalmistelut saavat todella huutia Rosa Liksomin railakkaassa käsittelyssä. 

Maailman muutoksen vaikutukset ihmisiin

Osastossa Kaspar Hauser Liksom irvistelee maailman muutokselle nuoren silmin katsellen. Jos isoisän isoisän isä möi tinaa kattiloiden korjaamiseen, isoisän isoisä hevosenkenkiä, isoisän isä hevosia, isoisä autoja, isä viinaa, minä amfetamiinia ja poika muuntohuumeita niin kaipa pojanpojan pitää taas alkaa myydä tinaa, kun hän astuu työelämään. Sukupolvien elämänkierto on synkkä.

Kokoelman vankin osasto Pohjoinen sisältää 31 juttua, jotka ovat muiden osastojen juttuja pitempiä. Tarinoiden miljöö on Liksomin aikaisemmista teoksista tuttu Länsi-Lappi. Tämän osaston kielikin on pohjoisen murretta. Liksomin pohjoinenkin on muuttunut. Vanha luokkakaveri on kääntynyt muslimiksi ja pukeutuu huntuun. Maailma on muuttunut niin, että ennen vaihdettiin  naimakaupan takia laestadiolaisuuden suuntauksesta toiseen mutta nyt saattaa entinen luokkakaveri olla vaikka muslimi.

Rosa Liksomin Väliaikainen on raaka ja karu kuvaus ajastamme ja ennen kaikkea muutoksen vaikutuksista ihmisiin. Ihmisistä, joista ennen olisi kasvanut kovaa työtä tehden tolkun ihmisiä, on nyt työttömyyden ja älyttömän viihteen parissa kasvanut elämään kykenemättömiä heittiöitä. Kenen vika se on? Sitä ei Rosa Liksom ainakaan suoraan sano mutta sen voi jokainen lukija itse päätellä.