ELY: Talvivaaran kipsisakka-allasvuodon metallit edelleen järvien pohjissa

Talvivaaran kaivoksen lähijärvien veden kerrostuneisuus ei ole juuri purkautunut kevät- ja syyskierroissa. Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesien tila on pysynyt kesän ja syksyn aikana pääosin ennallaan, kerrotaan Kainuun ELY-keskuksen katsauksessa

Kotimaa
Kaksi miestä sotkamolaisen Jormasjärven rannalla.
Sini Salmirinne / Yle

Toissa vuoden marraskuussa tapahtuneesta kipsisakka-allasonnettomuudesta peräisin olevat metallit ovat edelleen lähimpien vesistöjen eli Kalliojärven, Kivijärven ja Salmisen pohjien vesikerroksissa. Tämä selviää Kainuun ELY-keskuksen katsauksesta (siirryt toiseen palveluun).

Metallipitoisuudet ovat Kalliojärvessä, Kivijärvessä ja Salmisessa eliöstölle haitallisella tasolla. Metallien pitoisuudet pienenevät, kun etäisyys kaivosalueeseen kasvaa.

Suolaiset vedet kerrostaneet lähijärvien vedet. Kerrostuneisuus ei ole kokonaan purkautunut kevät- ja syyskierroissa. Suolojen eli sulfaatin ja natriumin pitoisuudet ovat edelleen korkeita Salmisessa ja Kalliojärvessä, jotka sijaitsevat Talvivaaran pohjoispuolella.

Kolmisopessa sulfaattipitoisuus on laskenut, mutta sen alapuolisessa Jormasjärvessä sulfaattipitoisuus noussut. On todennäköistä, että Kolmisopesta purkautuneet vedet näkyvät Jormasjärven veden laadussa, todetaan Kainuun ELY-keskukset katsauksessa.

Kaivoksen eteläpuolella Kivijärvessä sulfaattipitoisuus on ollut korkea, mutta se on hienoisessa laskussa. Kivijoessa sulfaattia oli kesällä ja syksyllä enää puolet viime syksyn määrästä, kerrotaan ELY-keskuksesta. Laakajärvessä sulfaattipitoisuudet olivat korkeammat kuin viime ja edellisvuonna samaan aikaan. Poikkeuksena oli vain järven pohjoisosan syvänne, jossa alusveden sulfaattipitoisuus oli kahteen edelliseen kesään verrattuna keskimääräisella tasolla.

GTK tutki Talvivaaran lähivesistöjä

Geologian tutkimuskeskus GTK selvitti talliumin, uraanin ja harvinaisten maametallien esiintymistä Talvivaaran lähivesistöissä syyskuussa. Selvityksessä on mukana kahdeksan lähivesistön lisäksi viisi sellaista lähialueen vesistöä, jonne kaivoksen toiminnalla ei ole vaikutusta.

GTK:n tutkimuksessa havaittiin, että kaivoksen lähimmissä alapuolisissa vesistöissä tutkittujen alkuaineiden pitoisuudet olivat lievästi suurempia verrattuna selvityksen tausta-alueen vesistöihin. Pitoisuudet vähenivät nopeasti, kun etäisyys kaivosalueeseen kasvoi.

Kainuun ELY-keskuksen mukaan tulosten perusteella voidaan todeta, että kaikki vesistä mitatut ainepitoisuudet olivat hyvin pieniä, eikä pitoisuustasoista tiedetä olevan haittaa ihmisille tai eliöstölle. GTK:n raportti julkaistaan kokonaisuudessaan ensi kuussa.

Tilanne on herkästi haavoittuva

Kainuun ELY-keskuksen mukaan Talvivaaran lähivesistöjen tilan kehitykseen vaikuttaa kaivoksen purkuvesien laatu ja määrä sekä lähijärvien kerrostumisen säilyminen.

Talvivaaran juoksutusten ympäristöluvassa määrätyt haitta-ainekiintiöt pienenevät edelleen ensi vuonna. Se johtanee vesien varastointiin alueella, jolloin on vaarana, ettei allastila riita, arvioidaan Kainuun ELY-keskuksessa.

Bioliuotuksen varoaltaissa on kuivan kesän ansiosta tilaa. Varoaltaat eivät kuitenkaan riittäisi koko bioliuotuskierrossa olevan liuosmäärän varastointiin mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kalkkikäsiteltyjen vesien varoallaskapasiteettia lisätään noin miljoona kuutiometriä syksyn aikana rakennettavalla Kuljun padolla. Lisäksi Talvivaaralla on vireillä lupahakemus louhokseen johdettujen vesien varastoinneille.