Selkeä virkakieli säästää aikaa ja rahaa

Vaasa on mukana kampanjassa, joka kehittää virkakieltä. Hyvään virkakieleen! -kampanjassa on Vaasan lisäksi mukana Tampereen kaupunki sekä muun muassa Kuntaliitto ja Kotimaisten kielten keskus Kotus. Kotuksen mukaan selkeän virkakielen ansiosta voidaan säästää aikaa ja rahaa.

Kotimaa
Porin kaupunginhallituksen esityslista
Lore Korpelainen / Yle

Vaasan kaupunki on mukana kampanjassa, joka kehittää virkakieltä. Selkeä virkakieli -kampanjassa on Vaasan lisäksi mukana muun muassa Tampereen kaupunki, Kuntaliitto ja Kotimaisten kielten keskus.

Vaasa on mukana muun muassa kaksikielisyytensä vuoksi. Viime vuosina Vaasa on panostanut myös viittomakieliseen tiedottamiseen. Myös selkokielisestä tiedottamisesta on keskusteltu. Selkeä virkakieli koetaan tärkeänä.

– Sehän on yhteiskunnan olennainen osa. Vaasassakin olemme tähän panostaneet. Nyt avataan vuodenvaihteen tienoilla meidän uudet nettisivut ja siellä on nimenomaan otettu huomioon asiakkaat, kertoo Vaasan kaupungin viestintäjohtaja Maria Backman.

Kampanjassa Vaasa kokeilee Hyvän virkakielen toimintaohjelman suosituksia ja antaa kokemukset muiden käyttöön.

Tekstit pysyvät, vaikka ihmiset vaihtuvat

Virkakieltä tutkinut Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskuksesta Kotuksesta kertoo, että hyvä virkakieli vaihtelee tilanteittain. Tiililä ei näe suullisessa virkakielessä niin paljon ongelmia kuin kirjallisessa. Kirjallisessa virkakielessä lauserakenteet saattavat olla esimerkiksi monimutkaisia ja pitkiä.

– Se on usein juuri jäykänoloista. Olen monesti sanonut, että kirjakieli on usein käsitteellistä ja abstraktia, Tiililä kertoo.

Virkamiehet pyrkivät Tiililän mukaan hyvään kieleen, mutta kieli voi heikentyä tahattomasti. Virkakieliset tekstit pysyvät usein muuttumattomina.

– Virkakieli on tyypillisesti aika konservatiivista. Tekstit on niitä, jotka pysyy ja niillä perehdytetään. Ihmisetkin voi vaihtua, mutta tekstit pysyy, Tiililä kertoo.

Tiililän mukaan tekstipohjat saattavat elää vuosikymmeniä. Myös kynnys muokata tekstiä voi olla uusilla työntekijöillä suuri.

– Uusilla tulokkailla ei välttämättä ole edes mahdollisuutta tehdä muutoksia teksteihin, Tiililä sanoo.

Kaksikielisyydestä hyötyä

Tiililän mukaan hallinnon keskittäminen tekee virkakielestä monesti kapulakielistä. Hän onkin huolissaan, miten paljon kieli hankaloittuu keskittämisten takia.

– Hallinnossa on tarpeen katsoa lintuperspektiivistä ja ylhäältä isoja ihmismassoja. Tarve tehdä isoja luokituksia ja käsitteellistyksiä valuu sitten asiakastilanteisiin, Tiililä toteaa.

Selkeä virkakieli toisi Tiililän mukaan ajallisia ja rahallisia säästöjä.

– Epäselvään kieleen ihmiset reagoivat. Ihmiset soittavat perään, ne reagoi, ne on vihaisia ja ne kysyy. Aika paljon tulee muutoksenhakua, riitaa ja valituksia. Tämä on selvää säästöä esimerkiksi muutoksenhakulautakuntiin, joiden työtä voisi vähentää, jos asiat tulisivat kerralla selviksi, Tiililä kertoo.

Tiililä näkee kaksikielisyydestä ja kääntämisestä hyötyä, sillä käännösprosessissa joudutaan katsomaan kieltä tarkemmin.

– Kääntäjät huomaavat usein teksteissä ne virheet.

Hyvään virkakieleen! -kampanja jatkuu ensi vuoden loppuun.