Psykologian tohtori: Itkemisestä helpotusta vain hetkeksi – kyyneleet voivat syödä voimasi

Itkiessä vapautuu stressihormonia, mikä voi olla huonoksi ihmiselle. Vaikka usein kysyttäessä ihmiset sanovat itkun tekevän hyvän olon, tieteellisen näytön edessä on tilanne toinen. Itku ei ole välttämättä ihmiselle hyväksi vaan jopa päinvastoin, kertoo psykologian tohtori Veikko Surakka.

Kotimaa
Itku, suru, masennus, ikävä, harmi
Juho Liukkonen / Yle

"Itke vaan, se helpottaa", meitä lohdutetaan kyynelten keskellä. Itku koetaan usein puhdistavaksi ja helpottavaksi tavaksi purkaa tunteita. Kun ihmiseltä kysytään miltä itkun jälkeen tuntuu, vastaus on lähes aina yksiselitteinen.

– Melkein aina sanotaan, että itku tekee jotenkin hyvän olon. Hyvä niin, jos näin on ja näin se täytyy olla, koska ihmiset näin sanovat, sanoo psykologian tohtori Veikko Surakka.

Tutkimukset kertovat kuitenkin myös asian toisen puolen. Itku ei tieteellisen näytön edessä ole välttämättä ihmiselle hyväksi vaan jopa päinvastoin. Psykologian tohtori Veikko Surakka toimii vuorovaikutteisen teknologian professorina Tampereen yliopiston informaatiotieteiden tieteenalayksikössä ja on tutkinut työryhmänsä kanssa itkua.

Kun itku tulee, niin se on merkki siitä, että haluaa ympäristöltä esimerkiksi myötätuntoa, tukea tai keskustelua.

Psykologian tohtori Veikko Surakka

– Jos itkua tutkitaan muuten kuin kyselemällä suoraan ihmisiltä, niin tutkimus näyttää toista. Jos verrataan ihmisiä, jotka itkeskelevät usein ja sitten sellaisia, jotka itkevät harvoin, niin minkäänlaisia fyysisen tai psyykkisen hyvinvoinnin eroja ei näiden ihmisten välillä tunnu löytyvän. Itkeminen ei pitkän päälle ole hyvä asia. Näyttöä on jonkun verran myös siitä, että ne ihmiset, jotka paljon itkevät, voivat itseasiassa huonommin, Surakka kertoo.

Syyt siihen, miksi ihmiset sanovat itkun tekevän hyvää, voivat olla moninaisia.

– Yksi vaihtoehto on, että voi olla sosiaalisesti hyväksyttävämpää sanoa ja myös siihen uskoa, että kyllä itkeminen hyvää tekee, Surakka ehdottaa.

Itkussa vapautuu kehoa rasittavaa stressihormonia

Itkemisen aikana vapautuu stressihormoni kortisolia.

– Joissakin populäärikirjoituksissa kerrotaan, että se on hieno juttu, kun kortisolia vapautuu, mutta sehän on stressihormoni. On näyttöä, että jatkuva kohonnut kortisolipitoisuus on huono asia. Itku lisää kortisolin eritystä, niin voidaan ajatella, että runsaassa itkemisessä normaali kortisolieritystoiminta voi häiriintyä ja siitä taas on tieteellistä näyttöä, että häiriintynyt kortisolituotanto on yhteydessä todelliseen stressiin ja masennukseen.

Surakka ei kuitenkaan kehota ihmisiä olemaan itkemättä. Itkulla on esimerkiksi rentouttavia vaikutuksia. Itku on tunnereaktio, joka latautuu päälle varsin nopeasti ja myös menee ohi verraten nopeasti.

– Yhden teorian mukaan meillä on aivoissa erillisiin tunteisiin liittyviä neuraalisia automaattisia rakenteita, jotka aktivoituessaan ohjaavat muun kehon toimintaa. Tietynlaiset hermoverkot aktivoituvat esimerkiksi surun aikana ja tietynlaiset hermoverkot aktivoituvat ilon aikana. Ensin aktivoituvat aivot, sitten aktivoituu autonominen hermosto ja sitten myös kehon lihakset aktivoituvat. Kun puhutaan kehon lihaksista, niin aika usein puhutaan kasvoista. Kasvojen lihakset aktivoituessaan tuottavat kasvojen ilmeitä ja sitten muut ihmiset voivat päätellä minkälainen reaktio kullakin hetkellä on meneillään.

Ihmiset itkevät sosiaalisista syistä

Ihmiset itkevät monista eri syistä kuten ilosta, säikähdyksestä tai esimerkiksi surusta. Usein itkulla tavoitellaan sosiaalista hyväksyntää.

– Kun ihmisten syitä yritetään selvittää, niin tullaan pääsääntöisesti tähän sosiaalisen ulottuvuuteen. Ihmiset eivät itke niinkään fyysisen tai henkisen hyvinvoinnin takia, vaan sosiaalisen ulottuvuuden takia. Kun itku tulee, niin se on merkki siitä, että haluaa ympäristöltä jotakin. Esimerkiksi myötätuntea, tukea tai keskustelua.

Yksin itkemisestä voi Surakan mukaan tulla huono mieli ja yksinäinen olo.

Voi olla sosiaalisesti hyväksyttävämpää sanoa ja myös siihen uskoa, että kyllä itkeminen hyvää tekee.

Psykologian tohtori Veikko Surakka

– Siiinä voi helpottaa, jos itkemisen jälkeen pystyy ajattelemaan syvällisemmin, että ikään kuin analyyttisemmin purkamaan tilanteen.

Monet tekijät vaikuttavat Surakan mukaan siihen, että kyyneleet vuotavat. Se on voimakas reaktio ihmiselle, joka pyrkii kontrolloimaan käytöstään joka paikassa. Surakan mukaan harvoin nähdään puhdasta tunnevetoista käyttäytymistä, sillä käyttäytymistä ohjaavat spontaaniuden lisäksi aivojen kontrollirakenteet. Kontrollijärjestelmä aiheuttaa esimerkiksi sen, että hautajaisissa itketään, ei naureta.

– Jos joku alkaa nauraa hautajaisissa, muut ovat valmiina antamaan sille loogisia selityksiä kuten että kylläpä nyt on ihmisen kontrollijärjestelmä pettänyt, että sehä on ihan sekasin, kun se nauraa. Vaikka todellisuudessa voikin olla niin, että naurava henkilö on aidosti iloinen, että arkussa makaava otti ja kuoli. Sitä selitystä ei helpolla tässä kultturissa päästetä pintaan, Surakka toteaa.