Luulitko kauratyynyn ratkaisevan kipuongelmasi? Väärin meni

Maailman Selkäpäivänä halutaan kiinnittää huomiota älylaitteiden käytöstä aiheutuviin vaivoihin. Fysioterapeutti kohtaa työssään yhä useammin some-selkiä ja -niskoja. Apuvälineistä on hyötyä kivunlievityksessä, mutta ilman liikuntaa kunto ei kohene.

Kotimaa
Nainen venyttelee.
Juha-Pekka Inkinen / Yle

Maailman Selkäpäivää on vietetty jälleen torstaina. Tänä vuonna päivän teemana oli "Oikaise itsesi ja liiku". Teemalla Suomen Selkäliitto on halunnut kiinnittää huomiota älylaitteiden lisääntyneeseen käyttöön ja niistä aiheutuviin vaivoihin. Selkäliiton mukaan jopa yli 80 prosenttia älypuhelimien käyttäjistä tuntee käsi- ja niskakipua ja kokee jännittyneisyyttä tekstaamisen aikana.

Kotkalaisen OMT Fysion fysioterapeutti Vesa Lehtola vahvistaa, että älylaitteiden käytöstä johtuvia "some-selkiä ja -niskoja" tulee eteen yhä useammin.

– Huonon istuma-asennon takia ihmiselle tulee yläraajaan säteileviä oireita huonomman verenkierron vuoksi. Kudosten kuluminen alkaa poikkeuksellisen aikaisin, sanoo Lehtola.

Työelämä on nykyään yhä useamman kohdalla istumatyötä. Vesa Lehtola kehottaakin ennaltaehkäisemään selkä- ja niskakipuja tauottamalla istumistä työpäivän aikana. Kehon kannalta paras työ on hänen mukaansa mahdollisimman monipuolista, ei suinkaan kaikkein fyysisesti kuormittavin työ.

Osa niska- ja hartiakivuista kärsivistä hoitaa vaivaansa esimerkiksi lämmitettävillä kauratyynyillä tai sähköimpulssilaitteilla. Erilaisista apuvälineistä on hyötyä, mutta vain hetkellisesti.

– Kivunlievitys on itseisarvo sinänsä eli apuvälineistä on hyötyä, mutta ne eivät hoida ihmisen kuntoa eivätkä paranna istuma-asentoa. Niihin pitää liittää aktiivinen harjoittelu ja asennon korjaus. Liikuntaa ei saa kaupasta ostamalla, Lehtola sanoo.

Istumatyöstä päästyään monet jäävät makaamaan kotisohvalle. Vesa Lehtolan mielestä mallia liikkumiseen ja lepoon kannattaisi ottaa eläimiltä.

– Eläin liikkuu luontevasti enemmän kuin ihminen, jolla on perustarve lepoon ja rentoutumiseen. Teemme sitäkin väärällä tavalla. Esimerkiksi kissat osaavat avata kehon liikkeen fysiologisemmin kuin ihmiset.