Professori: Lähikirjastoja lakkauttamalla kunnat tekevät karhunpalveluksen – yrittäjille

Moni kunta harkitsee kirjastojen lakkauttamista säästösyistä. Nipistys voi aiheuttaa menoja toisaalla, jos kirjastojen muuttunutta tehtävää ei ymmärretä. Aalto-yliopiston selvityksessä tehtiin yllättävä havainto: pienyrittäjät ja freelancerit ovat ottaneet kirjastot kotipesikseen. Ilmainen julkinen tila synnyttää innovaatioita.

kulttuuri
Kirjallisuuspiiri koolla pöydän ääressä.
Tanja Perkkiö / Yle

Kurjistuvan taloustilanteen kanssa kamppailevilla kunnilla on suuri houkutus nipistää rahaa kirjastotoiminnasta.

Esimerkiksi Lahden kaupunki aikoo supistaa kirjastoverkkoa reippaalla otteella. Sen lisäksi, että useampi lähikirjasto aiotaan sulkea, jäljelle jäävätkin keskitetään esimerkiksi koulujen tai terveysasemien yhteyteen.

– Kirjastojen nykyhetkeen ja tulevaisuuteen vaikuttaa ennen kaikkea kuntien taloudellinen tilanne, myöntää Suomen Kirjastoseuran toimistopäällikkö Kristiina Kontiainen.

Valtionosuudet ovat tiukassa eikä esimerkiksi kirjastorakentamiseen ja -autoihin ole enää erikseen korvamerkitty rahaa. Samaan aikaan kirjat ovat kallistuneet, mutta kirjahankintoihin käytettävät määrärahat eivät vastaavasti ole nousseet.

– Jos katsoo kirjastojen kokonaishankintoja, ne ovat olleet laskusuunnassa kolmena vuotena. Määrärahojen reaaliarvo on laskenut, Kontiainen sanoo.

Kirjastot muuttuivat yrityshautomoiksi

Yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie on kehityksestä huolissaan. Hän epäilee, että kunnissa ei ymmärretä kirjastojen muuttunutta roolia.

Kirjastot eivät ole enää vain sivistyksen ja kulttuuripalvelujen näyttämöitä, vaan ne tukevat työntekoja ja uuden yritystoiminnan syntymistä.

Ilmiötä on tutkittu Aalto-yliopistossa.

Kirjastot toimivat ikään kuin yrityshautomoina, joita aloittelevat yrittäjät käyttävät

Kimmo Lapintie

– Kirjastoja käytetään uudenlaiseen toimintaan. Kyse ei ole enää vain "lainastosta" vaan ennen kaikkea tilasta, jota käytetään monenlaisiin tarkoituksiin, toteaa professori Lapintie.

Etätyön lisääntyessä erityisesti työnteko on siirtynyt julkisiin tiloihin kuten kirjastoihin. Aalto-yliopiston selvityksessä huomattiin, että kirjastoilla on vieläkin suurempi merkitys yrittäjille.

– Teimme useissa kirjastoissa haastattelututkimuksia. Mielenkiintoinen havainto oli, että kirjastoja käyttävät nimenomaan freelancerit ja pienyrittäjät.

Kirjasto tarjoaa lämpimien tilojen lisäksi usein wifi-yhteyden ja tulostusmahdollisuuden. Siellä voi työskennellä keskittyneesti useita tunteja päivässä.

– Voi hyvinkin ajatella, että kirjastot toimivat ikään kuin yrityshautomoina, joita aloittelevat yrittäjät käyttävät, sanoo Lapintie.

Lähikirjaston sulkeminen voi kasvattaa menoja

Professori ei halua neuvoa kuntapäättäjiä, mutta toivoo, että ennen ratkaisevien päätösten tekoa ymmärretään kirjastojen uusi rooli.

– Jokaisen kunnan on mietittävät prioriteettejaan. Kirjastoja voi vahvasti verrata moniin muihin julkisiin palveluihin.

Näin ollen lähikirjastojen ylläpito ei ole Lapintien mukaan pelkkä menoerä vaan sijoitus kunnan elinvoimaisuuteen.

Väitän että jos pienessä kunnassa lähikirjasto lakkautetaan, se säästö näkyy vuosien mittaan sosiaalitoimen menojen nousuna.

Kristiina Kontiainen

– Ymmärretään, että liikenneyhteydet ja turvallisuus ovat tärkeitä yhteiskunnan elinvoimaisuudelle. Sivistykseen liittyvät asiat ovat yhtä tärkeitä, professori muotoilee.

Satsaus kirjastoon voi siis olla välillinen satsaus esimerkiksi opetustoimeen. Toisaalta investoinneista karsiminen voi johtaa yllättäviin menetyksiin.

Suomen Kirjastoseuran edustaja muistuttaa, että sivistystehtävän lisäksi kirjasto estää sosiaalista syrjäytymistä.

– Joka toisella suomalaisella on kirjastokortti. Se on valtava elementti tavallisen ihmisen elämässä. Väitän, että jos pienessä kunnassa lähikirjasto lakkautetaan, siitä saatava säästö näkyy vuosien mittaan sosiaalitoimen menojen nousuna, sanoo toimistopäällikkö Kristiina Kontiainen.

Hän toivoo, että kuntien päätöksenteossa luovuttaisiin jäykästä sektoriajattelusta.

– Ajatellaan, että säästetään kymmenen euroa, mutta vahinkoja aiheutuu 20 euroa. Toivoisin vähän pidemmälle menevää ajattelua siinä, miten kustannukset ja säästöt näkyvät kunnan muissa palveluissa, Kontiainen tiivistää.

Kirjastot yhteiskuntarauhan ylläpitäjinä ja kunnan vetovoimatekijöinä

Vaikka perinteinen lainaustoiminta olisi osin siirrettävissä nettiin ja palvelupisteisiin, nykykirjastojen tehtävä on paljon muutakin.

Viime vuonna kirjastoissa järjestettiin lähes 28 000 tapahtumaa. Fyysisesti kirjastoissa käytiin noin 51,3 miljoonaa kertaa.

– Kirjastotiloja tarvitaan edelleen kansalaisyhteiskunnan ylläpitämiseen. On paikka, jossa ihmiset voivat pitää kokouksiaan ja järjestää harrastustoimintaa. Muissa Pohjoismaissa on kirjastolaissa määritelty, että kirjaston pitää järjestää tilaisuuksia, joissa erilaiset yhteiskunnalliset ja uskonnolliset näkemykset voivat kohdata. Eli kirjastolla on myös yhteiskuntarauhaa ylläpitävä merkitys, Kontiainen sanoo.

Yhdyskuntasuunnittelun professori arvelee, että kirjastojen muuttunut rooli on jäänyt monelta huomaamatta.

On ikään kuin vahingossa syntynyt ainutlaatuinen palvelu, jolla on dynaamisia vaikutuksia.

Kimmo Lapintie

– Nyt on ikään kuin vahingossa syntynyt ainutlaatuinen palvelu, jolla on dynaamisia vaikutuksia. Kirjastot ovat sekä kulttuurin että yritystoiminnan kotipesiä, joissa voidaan innovoida ja aloittaa erilaisia asioita.

Yhdyskuntasuunnittelun professori uskoo, että kirjastoverkosto voi tulevaisuudessa olla kunnalle todellinen vetovoimatekijä.

– Siitä ei pääse mihinkään, että me olemme koulutusyhteiskunta, jonka ainoa mahdollisuus on synnyttää henkistä pääomaa. Jos kunnat tarjoavat kirjastopalveluja, jotka tukevat tällaista toimintaa, kirjastoista tulee vetovoimatekijöitä ja keskeisiä investointeja tulevaisuuteen.