Satujen tehtävänä on rentouttaa myös aikuiset lukijat

Olipa kerran. Näin alkaa moni satu, joka saa kuulijan palaamaan lapsuuteen, keskittämään ajatuksensa tulevaan tarinaan ja odottamaan jotakin taianomaista tapahtuvaksi. Tammen ja WSOY:n lasten- ja nuortenkirjojen kustantaja Saara Tiuraniemi on satujen suurkuluttaja. Kirjallisuuden ammattilaisen mielestä sadut rentouttavat, auttavat meitä ajattelemaan ja näkemään asioita toisin.

kirjallisuus
Kuva satukirjasta.
Yle

On turhaa luokitella sadut vain lapsille sopivaksi kirjallisuudeksi, sillä satuja ja tarinoita on kaikkialla. Muuallakin kuin vain lastenkirjallisuudessa.

– Myös aikuisten kirjat ovat välillä suurta satua, me elämme täällä satujen keskellä, pohtii Saara Tiuraniemi. Lasten ja nuorten kirjoja työkseen lukeva Tiuraniemi mainitsee omaksi lempisadukseen Lewis Carrollin Liisa Ihmemaassa.

– Se ei ole klassinen satukirja, mutta itselleni merkityksellinen tarina, jonka olen lukenut varmasti 30 kertaa, hymyilee Tiuraniemi.

Aikuiset ja lapset nauttivat samoista saduista

Parhaat lasten tarinat ja sadut vetoavat kaikenikäisiin kirjallisuuden ystäviin. Aikuinen saattaakin löytää jo lapsena lukemastaan sadusta uusia puolia ja näkökulmia. Tiuraniemi nostaa esiin Tove Janssonin.

– Muumikirjathan ovat todella hyvä esimerkki sellaisesta kirjallisuudesta, joka antaa paljon sekä lapsi- että aikuislukijoille.

Aikuiset saattavat ehkä nauraa vähän eri asioille kuin lapset, mutta molemmilla lukijoilla on hauskaa.

Saara Tiuraniemi

Aktiivisessa luomisvaiheessaan olevista kirjailijoista Tiuraniemi mainitsee muun muassa Sinikka ja Tiina Nopolan, joiden Risto Räppääjät sekä Heinähatut ja Vilttitossut viehättävät niin isoja kuin pieniäkin lukutoukkia.

– Samoin Timo Parvelan Ella-kirjat. Aikuiset saattavat ehkä nauraa vähän eri asioille kuin lapset, mutta molemmilla lukijoilla on hauskaa.

Sadussa pitää olla juoni

Sadusta on löydyttävä tietyt elementit ennen kuin kertomuksesta tulee satu. Satujen tehtävä on Tiuraniemen mukaan rentouttaa ja saada lukijansa ajattelemaan asioita uudesta kulmasta.

– Ilman juonta ei ole satuakaan. Sadussa pitää olla tapahtumien kaari ja jokin seikkailu.

Ilman juonta ei ole satuakaan.

Saara Tiuraniemi

Ennen kuin tarinassa sanotaan "sen pituinen se", sadussa sattuu aina jokin hankaluus, joka voitetaan. Kaikkien satujen loppu ei suinkaan ole onnellinen.

– Satu voi olla myös surullinen, mutta se jättää aina lukijalle oivalluksen. Sen ei tarvitse opettaa, mutta auttaa näkemään jokin asia toisin, analysoi Saara Tiuraniemi.

Sisällä sadun kuplassa

Saara Tiuraniemi pitää tärkeänä jokaisen sadun omaa tunnelmaa. Kun satua lukee ääneen toiselle ihmiselle, lukijat uppoavat yhdessä tarinaan ja keskittyvät täydellisesti yhteen asiaan kerrallaan.

– Sitä voisi kutsua eräänlaiseksi kuvuksi, jonka sisällä ollaan ja nautitaan sadusta yhdessä, kuvailee Tiuraniemi.

Valtakunnallisen satuviikon Satupäivää vietetään lauantaina eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Riihimäen kaupunginmuseossa Satupäivän vietto alkaa kello 10.