1. yle.fi
  2. Uutiset

Laulatko "pottu suussa"? – CVT auttaa eroon vääristä tekniikoista

Lappian Pop & Jazz Konservatorion laulunopetuksessa sovelletaan tekniikkaa, jolla kuka tahansa voi opetella laulamaan. Laulunopettaja Susanna Söder sanoo, että kaikilta puhekykyisiltä löytyy elimistöstä ”osat” äänen tuotantoon.

laulaminen
Susanna Söder pitämässä laulutuntia
Susanna Söder (oik.) pitää laulutuntia kolmannen vuosikurssin Taru Kaartiselle.Jyri Salonen / Yle

Kokonaisvaltaisen äänenkäytön tekniikan, kansainvälisesti CVT:n, ideana on tuottaa kaikki äänet terveesti, äänihuulia rasittamatta.

– Laulaminen on vaan tekniikkaa, jonka pystyy oppimaan. Kaikilta puhekykyisiltä löytyy elimistöstä ”osat” äänen tuotantoon, Söder muistuttaa.

Söderin tunneilla käyvät Konservatorion lauluun erikoistuneet muusikko-opiskelijat. Oppilaiden tunnit räätälöidään tarpeisiin ja omaan tasoon nähden sopiviksi. Taru Kaartinen opiskelee kolmatta vuotta ja treenaa tammikuun opinnäytekonserttiin. Hänelle on ollut hyötyä uuden tekniikan opettelusta.

Laulaminen on vaan tekniikkaa, jonka pystyy oppimaan.

Susanna Söder

– Olen laulanut pienestä asti. Aiemmin lauloin kurkunpää alhaalla ja ”pottu suussa”. Kovasti on laulaminen helpottunut sen jälkeen kun opettelin CVT-tekniikan.

Neutral, Curbing, Overdrive, Edge…

Laulutunnin kommunikointi kuulostaa ulkopuolisen korvissa suomen ja englannin sekamelskalta. CVT-opetuksessa käytetään yhtenäistä, kansainvälistä termistöä. Sen hallitsevat pätevöityneet opettajat ja oppilaat, jotka ottavat slangin haltuunsa tunneilla.

Aiemmin lauloin kurkunpää alhaalla ja ”pottu suussa”.

Taru Kaartinen

– Perinteisessä laulunopetuksessa termien merkitykset saattavat vaihdella opettajasta riippuen. Esimerkiksi joillekin rekisteri tarkoittaa soundia, joillekin äänenkorkeutta. Yhtenäinen terminologia selkeyttää opetusta, kaikki tietävät mistä puhutaan, Söder selventää.

Muista hengittää!

CVT-tekniikkaa voi hyödyntää laulamisen ohella muuhunkin äänenkäyttöön. Opetusta järjestetään muun muassa erilaisissa puheammateissa työskenteleville henkilöille. Söderillä on yksinkertainen neuvo kaikille, jotka haluavat kehittää ulosantiaan.

– Suosittelen tutustumaan hengitysmekanismiin. Monesti hengitys saattaa jäädä pinnalliseksi keuhkojen yläosaan, kun ilma pitäisi saada keuhkojen alaosaan. Siellä on paras ilmakapasiteetti.

– Ilmaa ei saa olla liikaa eikä liian vähän. Siihen pitäisi löytyä sopiva balanssi, Söder tähdentää.

Jyri Salonen

Lue seuraavaksi