1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Jättiminkkitarha Skoonesta koputtelee pohjalaisovia – suomalaistarhaajat näkevät muutossa dramatiikkaa

Suomenruotsalaiset turkistuottajat odottavat innolla ruotsalaisen turkistarhan muuttamista Suomeen. Muuttoon sisältyisi myös dramatiikkaa, sillä pohjalaiset turkistuottajat seuraavat huolestuneena viranomaisten koventuneita otteita ja alan arvostusta naapurimaassa.

talous
Minkki häkissä.
Kalle Niskala / Yle

Jättimäinen Ljungemink-minkkitarha on Svenska Österbottens Pälsdjurodlarförening SÖP:n toiminnanjohtajan Henrik Ingon mukaan ensimmäinen, joka tulisi Ruotsista Suomeen. Tarhalla on nyt 15.000 minkkiä.

– Ilmiö on tietysti uusi, mutta alalla on vara kasvaa Suomessa. Siinä mielessä kaikki ovat tervetulleita tuottamaan Suomessa. Ala kasvaa ja on hyvässä kunnossa täällä, sanoo Henrik Ingo.

Suomessa on Ingon mukaan myös muutama saman kokoluokan minkkitarha. Jättitarhan tulo kasvattaisi suomalaista minkintuotantoa muutaman prosentin.

– Näen tässä dramatiikkaa siinä, että tarhaaja kokee itsensä ja alansa niin uhatuksi Ruotsissa, että joutuu hakemaan tuotantoaan varten uusia paikkoja.

Suomi olisi uusi Baltia

– Ilahduttavaa siinä on se, että hän tutkii tuloa Suomeen, koska yleensä ne, jotka ovat muuttaneet Tanskasta, Hollannista tai Ruotsista, ovat muuttaneet Puolaan tai Baltian maihin. Luulen että meidän tuotanto, tuotantotapa ja etiikka hoidetaan paremmin Suomessa. On vain hyvä, että ala kasvaa täällä.

Suomessa ketunnahkoja tuotetaan paljon minkinnahkoja enemmän. Syynä on Ingon mukaan ilmasto.

– Siinä on varmasti paljon traditiosta ja tietotaidosta kyse. Kyse on myös osin ilmastosta. Kettua ei voi hyvällä tuloksella kasvattaa maissa, missä sää on selvästi lämpimämpi kuin Suomessa. Viileässä ketusta tulee laadukasta, se on selvä etu Suomessa. Samaa etua meillä ei ole minkkipuolella.

Henrik Ingon mukaan Pohjanmaalle mahtuu vielä hyvin uusia tarhoja, vaikka paikallisesti alueet saattavat olla vähissä. Vaikka hän toivottaa Ruotsista Suomeen muuttavat turkistarhat tervetulleeksi, hän toisaalta toivoo, että tarhaus voi jatkua Ruotsissa.

– Toivottavasti ei käy niin, että kaikkien ruotsalaisten turkistarhojen olisi muutettava johonkin muualle.

Ingo myöntää, että kielto Ruotsissa heikentäisi turkisalan alan arvostusta myös naapurimaissa.

Lue seuraavaksi