Vuokrarästeihin täytyy puuttua ajoissa - monella nuorella on "miljonäärin maku, mutta toimeentulotukiasiakkaan tulot"

Asunnottoman ongelmat loppuvat harvoin siihen, että hän saa oman kodin. Usein takana on työttömyyttä, päihdeongelmia ja elämänhallinta kaikin puolin sekaisin. Silloin apuun tulee asukasneuvoja.

Kotimaa
Asukasisännöitsijä Stefan Piesnack ja kaksi muuta miestä.
Asukasisännöitsijä Stefan Piesnack keskellä.Yle

Asukasisännöitsijä, yhteisökoordinaattori Stefan Piesnack on auttanut asunnottomia jaloilleen jo kymmenen vuotta - ja arvelee ehkäisseensä kymmeniä häätöjä. Tällä hetkellä hän työskentelee uudehkossa kerrostalossa Vantaalla. Uusien asukkaiden kanssa Piesnack käy läpi avun tarpeet arjen hallinnassa, päihde- ja mielenterveysongelmien hoidossa, opintojen ja töiden aloittamisesta.

Tärkeintä on saada asumisen rahoitus kuntoon. Jos takana on pitkä asunnottomuusputki takana tai kyseessä ensimmäinen koti, Kelan ja sosiaalitoimen tukiviidakon keskellä menee monella sormi suuhun. Ja kun tukea alkaa vihdoin tulla tilille, rahat saattavat poltella taskussa. Ensimmäiset kolme kuukautta asukkaita seurataan erityisen tarkasti. Piesnack saa tietää heti, jos vuokra on myöhässä.

– Alussa tulee usein yllätyksiä, kun rahat tupsahtavat yhtäkkiä tilille. Ostetaan kahden ja puolen sadan farkut ja ajatellaan että loput rahat riittävät kuun loppuun. Yhtäkkiä on vuokra rästissä, koska rahoja ei ole käytetty siihen mihin on pitänyt.

– Sanonkin usein, että monilla asukkailla on miljöönäärin maku, mutta toimeentulotukiasiakkaan tulot.

Syrjäytynyt nousee jaloilleen parissa vuodessa

Jos vuokra on myöhässä, Piesnack tarttuu toimeen heti. Vuokrarästit on helpompi hoitaa kuntoon silloin, kun niitä on vasta yksi eikä useita. Piesnack on puuttunut vuokranmaksuun satoja kertoja. Hän puuttuu myös talon järjestyshäiriöihin ja metelöintiin sekä järjestää kerhotiloissa ohjelmaa asukkaille. Tuen tarve vaihtelee.

– Jotkut eivät tarvitse tukea kuin parin sanan verran, toiset eivät selviä ollenkaan. Jos on vähän pallo hukassa, mutta ei mitään mielenterveysdiagnoosia, eli on vaan normisti syrjääntynyt, pari vuotta menee päästä jaloilleen. Riippuu tietenkin siitä, onko tullut ulosottoja ja velkaantumisia. Se on usein este työllistymiselle.

Setlementtiasuntojen talossa työskentelevä Piesnack on siitä hyvässä tilanteessa, että hänen vastuullaan on vain yksi kerrostalo. Kuntien asukasneuvojilla on yleensä kokonaisia asuinalueita hoidettavanaan, joten he eivät pysty tutustumaan kaikkiin asukkaisiin henkilökohtaisesti.

Uutena ongelmana kolmekymppiset koulupudokkaat

Viime vuosina Stefan Piesnackia ovat huolettaneet erityisesti nuoret koulupudokkaat, jotka eivät pääse muuttamaan vanhempien luota omaan asuntoon. Setlementtiasuntojen jonossa on yhä enemmän lähes kolmekymppisiä nuoria, jotka asuvat vielä lapsuudenkodissaan.

– Jos he ovat jääneet kaksikymppisinä toimeentulotuen asiakkaiksi, he eivät saa yksityisiltä markkinoilta asuntoa millään. He jäävät peräkammarin pojiksi ja tytöiksi, eivätkä pääse elämässä eteenpäin. Ei kolmekymppisenä pitäisi enää asua vanhempien nurkissa.

Ei kolmekymppisenä enää pitäisi asua vanhempien nurkissa.

Stefan Piesnack

– Kyllähän se kertoo vanhemmuuden tasosta, jos ei osata potkia lasta tarpeeksi aikaisin pois itsenäistymään. Kummallisia symbiooseja siellä perheissä nykyisin on [lasten ja aikuisten välillä].

Aina ei tuki riitä. Asukasta ei kuitenkaan laiteta pihalle ilman, että tarjolla on uusi osoite.

– Asukas valitsee sitten itse, ottaako hän sen polun vai valitseeko kadun. Mutta aina on väylä olemassa, näillä leveyspiireillä ei voida pistää ihmistä kadulle.