"Vantaanjoki Suomenlahden paras taimenjoki" – kutu on nyt kiihkeimmillään – video

Meritaimenet ovat nousseet mereltä suvunjatkamispuuhiin. Kudun onnistuminen on vielä epävarmaa, mutta tämän vuoden sähkökoekalastusten ennätystulosten perusteella taimen lisääntyy Vantaanjoella hyvin.

luonto
Taimen Vantaanjoessa.
Taimenen kutu on nyt kiihkeimmillään Etelä-Suomessa. Vantaanjoella pohjasoraikko saa paikoin kovaa kyytiä, kun meritaimenet ovat nousseet mereltä suvunjatkamispuuhiin. Kudun onnistuminen on vielä epävarmaa, mutta tämän vuoden sähkökoekalastusten ennätystulosten perusteella taimen lisääntyy Vantaanjoella hyvin.

Vantaanjoen pohjasoraikot saavat kyytiä, kun lähes 80-senttinen meritaimen on suvunjatkamispuuhissa. Koiras häätää pienemmät, paikalliset taimenet edestään kisatessaan oikeudesta hedelmöittää naaraan laskemat mätimunat. Virtavesien hoitoyhdistyksen Vantaanjoki-vastaava Kari Stenholm on kiertänyt viikon päivät ympäri Vantaanjokea suorittamassa kutuvalvontaa. Tämänvuotinen nousu merestä lemmenleikkeihin alkoi viime vuotta aikaisemmin.

– Kudun aloitusaika vaihtelee. Tänä vuonna alkoi hieman aiemmin kuin viime vuonna ja se alkoi sillä tavalla vilkkaana että meritaimenia oli täällä latvavesillä paljon, Stenholm kertoo.

Stenholmin mukaan on liian aikaista sanoa, että nouseeko taimenia merestä ennätystahtiin. Latvavesien pienet kutupurot huutavat kipeästi nyt vettä.

– Jos nyt ei pian sada, niin moniin pikkupuroihin jää taimenet nousematta.

Kutevat kalat kertovat kuitenkin jo nyt, että Vantaanjoella vuosien ajan tehdyt kunnostustoimet ovat tepsineet. Pelkkien näköhavaintojen varassa ei silti olla. Virhon, Vantaanjoen yhteistarkkailun ja RKTL:n sähkökoekalastuksissa on saatu tänä vuonna ennätyksellisiä määriä taimenen poikasia. Parhaimmilta paikoilta saatiin roimasti yli sata poikasta sadalta neliöltä.

– Yhdellä oli jopa yli 200 poikasta sadalla neliöllä. Se on tosi hyvä luku, Stenholm innostuu.

Jos otantaa vertaa jokiin Suomessa joissa taimenet lisääntyvät, niin ero on melkoinen.

– Pari vuotta sitten monella meidän kunnostetulla purolla oli tämmöisiä 70–80 kalaa sadalla neliöllä. Suomessa on aika hyvin, jos on jo 30–40 kalaa otannassa. Taimenista kun puhutaan, niin voidaan sanoa että Vantaanjoki on Suomenlahden paras taimenjoki tällä hetkellä.

Syksy on taimen bongareiden kulta-aikaa

Taimen aktivoituu kutupuuhiin useimmiten hämärän saapuessa, mutta ei ole harvinaista nähdä kutevia kaloja päivänvalossakaan. Päivällä kalat vain näkee huonommin, koska veden heijastukset estävät pinnan alaisen maailman lähemmän tutkiskelun. Kalat ovat myös valoisalla huomattavasti herkempiä ympäristön häiriöille kuin pimeällä. Siksi moni suuntaakin joen varteen taskulampuin varustautuneena.

Vantaanjoen latvavesillä, joen varressa löytyi myös isä Juha Paukku ja 4-vuotias kalamiehen alku Lari.

Mikä sai miehen ja pikkupojan tulemaan tänne joen varteen näin pilkkopimeällä?

– Syksyinen taimenen kutu on semmoinen, jota tulee seurattua aina välillä. Lapsiakin täytyy ajaa sisälle tähän asiaan, että mitä isä touhuaa. Isä juoksee muutenkin niin paljon joella, Paukku naurahtaa.

Virho on pitänyt matalaa profiilia paikoista, joissa taimenet lisääntyvät. Moni jakaa silti tietoa kutupaikoista sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Longinojalla on useita aktiivisia ihmisiä, jotka haluavat jakaa syksyisen näytelmän kaikille. Myös Stenholmilta kysellään viikoittain, etunenässä valokuvaajat, että missä kutevia kaloja pääsisi valokuvaamaan. Virhossa kutupaikkojen tarkkoja koordinaatteja ei kerrota, koska se voi lisätä lieveilmiöitä.

– Se on kaksiteräinen miekka. Longinoja on hyvin urbaani ympäristö, jossa on asukkaita lähellä. Ihmiset, jotka liikkuvat puron varressa valvovat, että mitään asiatonta ei pääse tapahtumaan. Meidän kohteet ovat niin syrjässä, että jos niistä menee tieto väärille henkilöille, niin siellä väärien henkilöiden on mahdollista toimia ihan kaikessa rauhassa ja kalastaa niitä kutukaloja, Stenholm perustelee.