Koe uusi yle.fi

Vuodessa tehdään yli 700 pakkolunastusta – vain 18 luonnonsuojelun vuoksi

Luonnonsuojelussa on siirrytty käyttämään pehmeitä keinoja pakkolunastusten sijaan. Professori pitää silti pakkolunastuksia tärkeänä viimeisenä keinona.

politiikka
Grafiikkaa.
Yle Uutisgrafiikka

Tuore ympäristöministeri, kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen nosti keskiviikkona tikun nokkaan maiden pakkolunastukset. Hän keskeytti soidensuojelun täydennysohjelman valmistelun loppumetreillä, koska pakkolunastuksen oli tarkoitus kuulua sen keinovalikoimaan. Grahn-Laasosen mukaan "pakko on yksinkertaisesti huono keino".

Ministeriltä näyttää unohtuneen, että pakkolunastusta käytetään Suomessa paljon muuhunkin kuin vain luonnonsuojeluun.

– Pakkolunastusta käytetään, kun sen katsotaan olevan yleisen edun mukaista. Yleisin käyttökohde on maanteiden rakentaminen. Lisäksi sitä käytetään erilaisiin kaavoituksen toteuttamiseen, erilaisiin hankkeisiin ja voimansiirtolunastuksiin, listaa Maanmittauslaitoksen tuotantopäällikkö Petri Notko.

Professori: pakkolunastusmahdollisuus tarvitaan

Viime vuonna pakkolunastuksia tehtiin 711. Näistä reilu viisisataa tienrakennusten yhteydessä. Luonnonsuojelullisiin tarkoituksiin pakkolunastuksia tehtiin vain 18 eli 2,5 prosenttia kaikista lunastuksista. Luonnonsuojelussa onkin nojattuviime vuosina pehmeisiin keinoihin.

Täytyy muistaa, että luonnon monimuotoisuus on jatkuvasti vähenemässä.

Kai Kokko

– Nyt pyritään vapaaehtoisiin maakauppoihin tai yksittäisen alueen suojeluun, kertoo Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professorin Kai Kokko.

Kokko pitää pakkolunastusmahdollisuutta kuitenkin tärkeänä.

– Jos on erityisen arvokas alue, kuten suoalue, niin lunastaminen on viimeinen keino, jolla alue saadaan suojeltua. Täytyy muistaa, että luonnon monimuotoisuus on jatkuvasti vähenemässä. Siksi tarvitaan luonnonsuojelua, jossa voidaan käyttää lunastamista, hän painottaa.

Myös yritykset käyttävät pakkolunastuksia

Pakkolunastuksia käytetään myös muun muassa kaivosten ja ydinvoimaloiden rakentamisen yhteydessä. Esimerkiksi Fennovoima on hakenut suunnittelemansa ydinvoimalan ympäriltä neljää tonttia pakkolunastukseen, koska tonttien omistajat eivät ole suostuneet vuokraamaan tonttejaan yhtiölle.

Jos hankkeen katsotaan olevan yleisen edun mukainen, lupa annetaan. Valtioneuvoston odotetaan tekevän päätöksen pakkolunastuksesta lähiviikkoina.

Pakkolunastuksesta voi olla hyötyäkin

Se saattaa olla jopa maanomistajan kannalta edullista.

Kai Kokko

Pakkolunastus kuulostaa pahalta, mutta joskus maanomistaja voi itse vaatia sitä. Lain mukaanvaatimuksen voi esittää, jos valtioneuvoston periaatepäätöksessä on määritelty suojeltava alue, ja lunastus on maanomistajan mukaan viipynyt.

– Jos kyseessä on esimerkiksi suoalue, jolla ei ole rahallista arvoa, niin se saattaa olla jopa maanomistajan kannalta edullista, Kokko muistuttaa.