Leveämmän siveltimen löytänyt Pentti Pullinen hyökkää yhä nykytaidetta vastaan

Venäläisen klassisen taidekoulun kasvatti laukoo tiukkoja mielipiteitä suomalaisesta nykytaiteesta, taiteilijoista ja taiteen koulutuksesta. Taiteen teko edellyttäisi ensin taitoa, sanoo muotokuvamaalarina parhaiten tunnettu Pentti Pullinen. Hän on puolustanut vanhoja esittävän taiteen arvoja jo vuosikymmeniä.

Kotimaa
Taiteilija Pentti Pulllinen ja vuoden 2014 Omakuva
Markku Karvonen / Yle

Janakkalalainen taiteilija Pentti Pullinen nostaa joissakin taiteilijapiireissä karvat pystyyn ja nostattaa tunteita muutenkin puolesta ja vastaan.

Hän lyttää suuren osan nykytaiteesta ja -taiteilijoista osaamattomuudesta, pitää arvossa klassista käden taitoa ja puolustaa kiivaasti esittävyyttä sekä perinteistä taiteen pyrkimystä esteettiseen kauneuteen ja mielihyvään.

Valtaosa kansasta ei ymmärrä taidetta joka ei ole esittävää

Pentti Pullinen

Taiteen koulutuskin saa huutia venäläisen taidekoulun kasvatilta. Hän sanoo että Pietarin kuvataideakatemian I.E. Repin instituutin taidekoulutus Kotkassa pudotti nöyrästi kontalleen, mutta vakuutti samalla taiteellisen tien ja ajattelun oikeudesta.

Pullista on morkattu, että taiteilijan sijaan hän oli taitava jäljentäjä. Nyt hän sanoo löytäneensä oman taiteensa. Esikuvia ovat edelleen muun muassa Edelfelt, Rembrandt ja Repin.

Oletko vanhan taiteen viimeinen mohikaani?

– Se voi olla totta. Onneksi Suomesta on löytynyt pari samanhenkistä kaveria, joiden kanssa olemme taistelleet yhdessä niin sanottua modernismia tai ekspressionismia vastaan. Sekin voi olla hyvää, mutta useimmiten ei ole. Vallankin kun valtaosa kansasta ei ymmärrä taidetta joka ei ole esittävää.

– Esteettinen kauneus on taiteessa melkein kaikki kaikessa. Kuvataiteessa se ilmenee puhtaana kauneuden tavoittelusta, joka ei tarkoita meikattua tekokauneutta vaan ajatonta rehellistä kauneutta, sanoo Pentti Pullinen.

Pentti Pullisen omin laji on tunnetusti muotokuva. Hän kertoo että siihen hänellä on luontaiset lahjat.

– Silloin kun olisi pitänyt hakea taidekouluihin, tuli melkoinen täystyrmäys taiteilijakentältä. Silloin ei esimerkiksi hyväksytty paikalliseen taiteilijaseuraan tai sen vuosinäyttelyihin. Syy oli se, että teki esittävää kuvaa, ja teki sen paremmin kuin muut. Sitä ei siedetty.

Ei ole taidetta ilman taitoa

– Taito on ehdoton edellytys taiteen tekemiselle. Järjestys on hankkia mielellään huippuammattitaito, ja lähteä sen jälkeen kokeilemaan taidetta. Nyt sen sijaan kokeillaan taiteen tekemistä ja katsotaan mitä sattuu tulemaan. Taiteen kehittäminen Suomessa vaatii ehdottomasti taidekoulutuksen parantamista ja keskittämistä myös kädentaitoihin. Taitojen opetus Suomen taidekoulutuksessa on valitettavan heikkotasoista.

Pullisen mielestä esimerkkejä puuttellisesta taidosta löytyy vaikkapa valtakunnan päättäjien muotokuvissa, jotka "tilataan tunnetuilta taiteilijoilta, jotka eivät osaa tehdä muotokuvia".

Kohti leveämpää sivellintä

– Itsellä oli tilaisuus viisikymppisenä päästä huippuopetukseen Repinin kautta. Se oli ratkaiseva lisä nousta harrastajatasolta ammattitasolle. Sen ohella on tietenkin harrastus tehdä rinnalla myös ei-esittävää. Esimerkiksi arkkitehtuuri on yleensä aina ei-esittävää. Oletan että olen menossa vapaampaan tekemiseen. Jos tähän asti olen tehnyt Edelfelt-tyyliä, voi sanoa, että nyt teen Zorn-tyylillä, joka on huomattavasti leveämmällä siveltimellä tehtyä.

Jos tähän asti olen tehnyt Edelfelt-tyyliä, voi sanoa teen nyt Zorn-tyylillä

Pentti Pullinen

Arkkitehtuurilla Pentti Pullinen viittaa lähes loppuun saatettuihin arkkitehtiopintoihin, vanhaan rakkauteen arkkitehtuuriin ja taiteen ohessa suunniteltuihin rakennuksiin.

– Nuoruudessa koko ajan eli taitelijan ura eli köyhän miehen vaihtoehto, josta kaikki varoittivat. Sen vuoksi tie vei lukion jälkeen arkkitehtiopintoihin, hän selittää harrastustaan.

Hämeenlinnan Piparkakkutalossa on parhaillaan Pentti Pullisen 60-vuotisnäyttely, jossa on muun muassa muotokuvia, joista taiteilija parhaiten tunnetaan. Esillä on myös modernimpia muotokuvia ja runsaasti maisemia. Piparkakkutaloon sitoo vanha rakkaus. Pullinen oli 1980-luvulla puolustamassa arvorakennusta purkuvimmalta.