1. yle.fi
  2. Uutiset

Biokemisti Jari Natusen Järvi-mittari

Luontoa saastuttaneita päästöjä on vaikea verrata toisiinsa. Helsingin Mätäjokeen pääsi reilu vuosi sitten maalitehtaalta tuhat litraa tärpättiä. Päästö tappoi joen kaikki alajuoksun kalat. Päästöä nimitettiin peräti Mätäjoen Talvivaaraksi. Oliko se sitä? / Juttuun on lisätty oikaisu 27.10.

Kotimaan uutiset

Oikaisu 27.10.

Ylen A-studion olisi pitänyt tuoda juttukokonaisuudessa selvästi esiin, että järvi-mittarin laskija biokemisti Jari Natunen on ollut aktiivinen Stop Talvivaara -liikkeessä.

Talvivaara kiistää biokemisti Jari Natusen esittämät päästölaskelmat ja pitää vertailua harhaanjohtavana.

Talvivaaran Yle A-studiolle osoittamassa oikaisuvaatimuksessa todetaan, että biokemisti Jari Natusen käyttämän järvi-mittarin käyttö johti päästöjen vaikutusten massiiviseen liioitteluun sekä Suomessa tapahtuneiden yksittäispäästöjen väärään suuruusjärjestykseen.

Talvivaarasta korostetaan, että toisin kuin sen kohdalla, muiden vertailuun otettujen päästöjen osalta käytössä ei ollut kaikkia tietoja järvi-mittarin laskennassa merkityksellisistä haitta-aineista tai niiden määristä.

Alkuperäinen juttu kokonaisuudessaan löytyy alta.

Biokemisti Jari Natunen kehitteli käyttöömme karkean mittarin, jolla päästöjä voisi verrata toisiinsa. Nimesimme mittarin Järvi-mittariksi.

  • Laskelma kertoo, kuinka paljon järvivettä kukin ylimääräinen päästö pystyisi saastuttamaan. Yhden järven kooksi valittiin keskikokoinen, 10 miljoonan kuutiometrin, suomalainen järvi. Sen kokoisia järviä löytyy Talvivaaran kaivoksenkin lähistöltä kaksi, Kolmisoppi ja Kivijärvi.
  • Tohtori Natunen kaiveli viranomaisten ja eri tutkimuslaitosten selvityksistä, kuinka paljon eri aineita kuten raskasmetalleja oli kussakin vuodossa päässyt luontoon.
  • Pilaantumisen rajana Natusen laskelmissa on tavallisesti ympäristölaatunormi. Se on lakiin kirjattu arvo siitä, kuinka paljon kutakin haitallista ainetta saa olla litrassa pintavettä. Jos haitallista ainetta on vesikuutiossa yli laatunormin, se vahingoittaa luontoa.
  • Kaikille vuotaneille aineille ei löydy laatunormia Suomen laista. Niissä tapauksissa Jari Natunen etsi kirjallisuudesta ohjearvon tai raja-arvon, esimerkiksi Australian ja Kanadan suosituksista.

Esimerkiksi Norilsk Nickelin nikkelipäästön vaikutus järvivesiin on laskettu seuraavasti.

  • Nikkeliä pääsi yhteensä 66 000 000 000 mg.
  • Euroopan unionin uusi nikkelin laatunormi on 4 mikrogrammaa litrassa vettä. Nikkeliä ei siis saa olla neljää milligrammaa enempää yhdessä litrassa järvivettä.
  • Laskutoimitus: 66 000 000 000 mg : 4 mg/m3= 16 500 m3
  • Päästö, 66 tonnia, pilaisi siis 16 500 miljoonaa kuutiota vettä. Yhdessä keskiverto järvessä on taas vettä jo mainitut 10 miljoonaa kuutiometriä. Jaamme siis 66 tonnin saastuttaman vesimäärän yhden järven vesimäärällä.
  • Laskutoimitus: 16 500 000 000 m3 : 10 000 000 m3 = 1 650
  • Norilsk Nickelin nikkelipäästö pilaisi siis 1 650 järveä.
  • Tällä hetkellä laatunormi on vielä 20 mikrogrammaa. Sen mukaisesti laskettuna saastuneita järviä tulisi vähemmän eli 330 kappaletta.

Käytännössä näin ei ole tapahtunut. Raskasmetalli huuhtoutui joen juoksun mukana merelle ja laimeni mennessään. Mutta totta on, että nikkelimäärä riittäisi pilaamaan valtavan määrän järvivettä.

Järvi-mittari on karkea ja teoreettinen. Se on tarkoitettu hahmottamaan kunkin viime vuosien ympäristöonnettomuuden tai muun ylimääräisen vesistöpäästön suuruutta suhteessa muihin.

Laskemissa ei ole huomioitu esimerkiksi paikallisia olosuhteita. Eri vesissä on jo luonnostaan esimerkiksi erilaisia metalleja, jolloin teoreettinen laskelma pitää paikkaansa vain suuntaa antavasti.

Lue seuraavaksi