yle.fi-etusivu

Nanotekniikka valjastetaan taisteluun sairaalabakteereja vastaan

Åbo Akademin, Turun yliopiston sekä Tampereen teknillisen yliopiston tutkimushanke selvittää keinoja päällystää erilaisia pintoja bakteerin kasvua hidastavilla metalleilla. Nanopinnoituksella voidaan tehdä esimerkiksi ovenkahvoihin mikroskooppisen ohut hopeakalvo.

Kotimaa
Tutkija laboratoriossa.
Lassi Lähteenmäki / Yle

Nanotekniikka mullistaa maailmaa. Nanon teho on siinä, että pintakäsittelyyn riittää mikroskooppisen ohut kalvo. Syksyllä alkanut kolmen korkeakoulun nelivuotinen yhteishanke etsii nanotettavaksi bakteerin kasvua hidastavia metalleja.

Puhutaan ovenkahvoista, sängyn reunoista tai vaikkapa tarjottimista.

Jarkko Saarinen

– Perinteisin materiaali, jolla tiedetään olevan antibakteerisia ominaisuuksia, on hopea. Se on jo antiikista lähtien ollut tiedossa. Myös me käytämme hopeaa, sinkkioksidia ja titaanioksidia, kertoo akatemiatutkija Jarkko J. Saarinen Åbo Akademista.

Pintamateriaali voi siis olla vaikka kultaa tai platinaa. Materiaalin hinta ei päätä huimaa. Materiaali on halpaa, ja käyttöä näyttäisi olevan vaikka diagnostiikassa.

Sairaalat ja puhdas vesi suurimmat mahdollisuudet

Sairaaloissa on tarkoitus pinnoittaa paikkoja, joissa bakteerit todennäköisimmin vaihtavat isäntää.

– Näemme tällä kaksi selkeää mahdollisuutta. Toinen on sairaalaympäristössä, koska sairaalainfektiot ovat merkittävä kuluerä niin yhteiskunnalle kuin tietystiyksittäiselle potilaallekin, joka infektion saa. Puhutaan ovenkahvoista, sängyn reunoista tai vaikkapa tarjottimista, Saarinen kuvailee.

Perinteisin materiaali, jolla tiedetään olevan antibakteerisia ominaisuuksia, on hopea.

Jarkko Saarinen

– Toinen on puhtaan veden mahdollisuudet. Esimerkiksi nanopartikkeleilla päällystetty filtteripaperi, jonka avulla vesi voidaan suodattaa passiivisesti. Sitä kautta saadaan bakteerien kasvu estettyä juomiseen tarkoitetussa vedessä.

Ilmansaasteista tiedetään, että mikropartikkelit jäävän hengityselimiin, mutta nanopartikkelit kulkeutuvat verenkiertoon. Pitääkö siis pelätä näitä lähipiiriin tulevia uusia nanoluokan metalleja?

– Meillä on partikkeleita, joilla on uusia ominaisuuksia, ja niillä voi olla myös yllättäviä ominaisuuksia ihmiskehoon joutuessaan. Toki tässä tutkimuksessa ainemäärät ovat niin pieniä, että en usko merkittäviä haittavaikutuksia syntyvän. Mutta tottakai tämä pitää ottaa huomioon tutkimusta tehtäessä, toteaa Jarkko J. Saarinen.