Jännitys Itämerellä uusi normaalitila – "Joku testaa Ruotsia"

Sukellusveneen tai minkä lie merenalaisen kulkupelin jahti Ruotsin rannikolla todistaa sen, mikä sotilasasiantuntijapiireissä on tiedetty jo vuosia: sotilaallinen toiminta Itämerellä on viime vuosina lisääntynyt ja lisääntyy edelleen.

Ulkomaat
Grafiikkaa.
Kylmän sodan vuosina Itämerellä kuhisi sukellusveneitä ja muuta sotilaskalustoa. Kylmän sodan päätyttyä Itämeren alue ehti vaipua vuosiksi vähän unholaan. Yle Uutisten haastatteleman puolustustutkijan Pauli Järvenpään mukaan nyt Itämeri on palautunut sotilaallisen aktiviteetin osalta siihen tilaan, jossa se oli 1970- ja 1980 -luvuilla.Yle Uutisgrafiikka.

Ruotsissa sukellusvenejahti jatkuu jo viidettä päivää. Yle Uutisten haastattelemien puolustusasiantuntijoiden mukaan Itämeren turvallisuustilanne on muuttunut.

– Jännitys Itämerellä on kasvanut, ja sotaharjoituksia on enemmän. Tämän uuden normaalitilan kanssa on vain paras oppia elämään! paukauttaa Helsingissä vieraileva Ruotsin puolustusministeriön alaisen tutkimusinstituutin FOI:n tutkija Gudrun Persson.

Persson varoo ottamasta kantaa Ruotsin puolustusvoimien meneillään olevaan etsintäoperaation Tukholman rannikolla. Sen sijaan hän sanoo yleisesti, että Venäjän toiminta Itämerellä on kuluneen puolentoista vuoden aikana kasvanut.

– Venäjä piti ilmasotaharjoituksen Ruotsia vastaan reilu vuosi sitten. Sekä Ruotsin että Suomen ilmatilaa on loukattu räikeästi. Venäjä on testannut Baltian maiden valmiutta useita kertoja, Persson listaa Venäjän toimia Itämeren alueella.

Ruotsin merivalvonta testissä?

Virossa toimiva puolustustutkija Pauli Järvenpää arvioi Ruotsin joutuneen nyt testiin.

– Joku vieras valta haluaa tiedustella tässä tapauksessa ruotsalaisten laivastoasemien toimia ja ruotsalaisten kykyä ylipäänsä toimia vedenalaisia kulkijoita vastaan.

Pitkän uran puolustusministeriössä tehnyt Järvenpää ei yllättynyt Ruotsin rannikon tapahtumista. Järvenpään mukaan Itämerellä vastaavaa tapahtuu "tavan takaa".

Hämmästyttävänä Järvenpää pitää lähinnä sitä, että Ruotsin aluevesillä touhuaja on jäänyt tai jäämässä kiinni.

Kuuntelulaitteiden vaihto-operaatio?

Järvenpää muistuttaa, että Ruotsin rannikolla on kapeikkoja, joista Ruotsin merivoimat joutuu tulemaan ulos avomerelle päästäkseen. Ne ovat ulkomaiselle sotilastiedustelulle potentiaalisia toimintapaikkoja.

– Niissä on varmasti vieraiden valtioiden kuuntelulaitteita, ja niitä pitää käydä varmaan uusimassa parempaan, korkean teknologian kalustoon. Jotain tällaista siellä voi olla tapahtumassa, Järvenpää arvioi Yle Uutisten haastattelussa.

Voimannäyttöä ja poliittisia vaikutusyrityksiä

Venäjän lisääntynyt sotilaallinen toiminta Itämeren alueella kielii ruotsalaisen, Venäjään erikoistuneen tutkijan Gudrun Perssonin mukaan paitsi sotilaallisen voiman näytöstä myös poliittisista vaikutusyrityksistä.

– Venäjällä ollaan varmasti tietoisia Suomessa ja Ruotsissa käydystä Nato-keskustelusta. Suomea ja Ruotsia halutaan varoittaa liittymästä Natoon, Persson arvioi Yle Uutisten haastattelussa.

Venäjän puolustusmenolisäykset näkyvät Itämerellä

Venäjän asevoimat on noussut Neuvostoliiton romahtamista seuranneista ahdingon vuosista. Sotilasmenoja on nostettu ja Gudrun Perssonin mukaan aiotaan nostaa lisää.

*– *Venäjällä suunnitellaan puolustusmenojen nostamista 4,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä kertoo minulle, että vaikka Venäjän talous ei kehity lainkaan hyvin, poliittista tahtoa puolustusmenojen nostoon on.

Pauli Järvenpää laskee Venäjän karkeasti ottaen kaksin- jopa kolminkertaistaneen puolustusmenonsa kuluneen kymmenen vuoden aikana. Järvenpään mukaan se näkyy myös Itämerellä.

– Venäjä harjoittelee enemmän, ja se näkyy niin ilmatilaloukkauksissa kuin tässä Ruotsin tapauksessa myös näissä pinnan alla tapahtuvissa aktiviteeteissa.

Ei syytä hätääntyä

Järvenpää sanoo Venäjän lisänneen ja uusineen kaikkien puolustushaarojensa kalustoa ja toimintaa Itämeren alueella: lisää laivoja, sukellusveneitä ja pommikoneita. Tästä huolimatta akuuttiin turvallisuushuoleen ei Järvenpään mukaan ole aihetta.

– Suoranaista sotilaallista uhkaa meillä ei ole, mutta tämän tilanteen kiristyessä ja sotilaallisten keinojen uudelleen tullessa käyttöön, niin meidänkin on mietittävä, millä tavalla me tunnistamme rajojemme loukkaukset ilmassa, maalla ja merellä.

Kylmän tilanneanalyysin aika

Hätääntymisen sijaan Pauli Järvenpään mielestä nyt olisi kylmän tilanneanalyysin aika, ettei kävisi kuin Ruotsissa. Järvenpään mukaan leikkaukset ovat nakertaneet Ruotsin puolustuskykyä.

– Se näkyy nyt tässäkin tapauksessa osittaisena kyvyttömyytenä olla selvillä, mitä veden alla liikkuu. Ruotsin puolustusmenojen leikkaukset ovat olleet liian kovia, ja niistä nyt maksetaan veroa.