Talousviisas murjoo kokoomuspoliitikon velkakattoesityksen: Täysin idioottimaista

Kokoomusedustaja Sampsa Katajan ehdotus niin sanotun velkajarrun käytöstä Suomessa saa talousasiantuntijoilta täystyrmäyksen.

politiikka
Pertti Haaparanta
Taloustieteen professori Pertti Haaparanta Aalto-yliopistosta.Yle

Kielenkäyttö koveni jyrkäksi, kun joukko Suomen johtavia talousasiantuntijoita evästi tiistaina eduskunnan valtiovarainvaliokuntaa talouspoliittisia ratkaisuja varten.

Tämän sai huomata verojaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sampsa Kataja (kok.), joka peräsi talousviisailta kantaa niin sanotun velkajarrun käytöstä.

Kataja esitti Suomeen velkajarrua jo viime viikolla Helsingin Sanomissa. Hänen mukaansa velkajarru estäisi valtiota velkaantumasta yli sovitun rajan, joka voisi olla 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

– Ettekö näe mitään hyötyä tai hyvää Sveitsin mallin mukaisessa velkajarrussa? Tämä lisäisi luottamusta, että meillä on varaa elvyttää ja että tulevat politiikot maksaisivat velat, Kataja kysyi asiantuntijarivistöltä eduskunnan auditoriossa.

– Siis se on todella huono idea, siksi sitä ei ole monessa maassa otettu käyttöön. Täysin idioottimainen itse asiassa. Yhdysvalloissakin sitä kierretään jatkuvasti silloin kun tarvitaan, professori Pertti Haaparanta Aalto-yliopistosta jyrähti.

– Jos se (velkakatto) iskee, se saattaa iskeä todella pahassa tilanteessa, jolloin tarvittaisiin elvytystä ja sitä ei voida tehdä, jolloin talous ajautuu huonompaan tilanteeseen, hän selitti.

Haaparantaa säestivät professori Sixten Korkman ja VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen, jotka myös torjuivat velkakaton.

– Minäkään en usko velkakattoon tällaisen pienen vientimaan kannalta, mutta kokemukset osoittavat, että meille olisi hyötyä jonkinlaisista nykyistä jämäkämmistä säännöistä, Vartiainen pehmensi.

Euroopan unionissa jäsenvaltioiden julkinen velka ei saisi ylittää 60 prosenttia BKT:sta, mutta sopimusta on rikottu useasti.

Haaparanta: Syvältä ei tulla nopeasti ylös

Pertti Haaparanta tyrmäsi myös Katajan pohdinnan, että kovat leikkaukset kerralla voisivat olla parempi kuin "jatkuvan kitinän tie".

– Eikö Latvian, Viron ja Suomenkin 90-luvunkin esimerkki osoita, että kertarutinassakin olisi voinut olla jotakin hyvää uudistumisen kannalta, Kataja kysyi.

Haaparanta vastasi, että Virolla menee heikosti ja Latviasta työvoima on paennut.

– Latvian työllisyysaste parani pelkästään sen takia, että sieltä lähti kymmeniä tuhansia ihmisiä pakoon. Se on yksi kaikkein karmeimpia esimerkkejä paastopolitiikan vaikutuksista, Haaparanta luetteli.

– Mikään ei viittaa tässä tilanteessa siihen, että jos nyt mentäisiin syvälle tultaisiin nopeasti ylös, hän jatkoi.