Saksan avoin pakolaispolitiikka on johtamassa vaikeuksiin

Saksan odotetaan vuoden loppuun mennessä yli 200 000 uutta turvapaikanhakijaa. Määrä on lähes 40 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Eniten hakijoita tulee Syyriasta, Serbiasta ja Eritreasta. Kymmenen kärkimaan joukkoon kuuluvat muun muassa myös Afganistan, Irak, Somalia ja Venäjä.

Ulkomaat
Väliaikainen pakolaiskeskus Munchenissä, Saksassa 10. lokakuuta.
Väliaikainen pakolaiskeskus Munchenissä, Saksassa 10. lokakuuta.Tobias Hase / EPA

Saksan turvapaikkakäytäntö mahdollistaa käytännössä lähes kaikkien pakolaisten maahantulon. Jos lentokentän rajapoliisi päättää käännyttää tulijan, tällä on mahdollisuus saada tuekseen valtion maksama asianajaja ja hän voi valittaa hallinto-oikeuteen. Passinsa ja muut henkilöpaperinsa kadottanut tai tahallaan hävittänyt hyväksytään automaattisesti turvapaikanhakijaksi.

Useimmat lentäen saapuvista pakolaisista tulevat Saksaan Schengenin alueen suurimman ulkorajan, Frankfurtin lentokentän kautta. Myös Berliini, Hampuri, München ja Düsseldorf ovat vilkkaita raja-asemia. Välimeren yli tulevista venepakolaisista suurin osa saapuu junalla Italiasta.

Raja-asemalla tulijat valokuvataan ja heiltä otetaan kaikista sormista sormenjäljet. Biometriset tiedot tallennetaan kuvaamalla silmän värikalvo. Pakolaiset ohjataan aluksi väliaikaiseen majoitukseen, josta heidät jaetaan kolmen kuukauden kuluessa eri osavaltioihin sovittujen pakolaiskiintiöiden mukaisesti.

Turvapaikka-anomuksen käsittely voi kestää useita kuukausia, joskus jopa vuosia. Jos tulijalla on mukanaan lähtömaansa viranomaisten kirjoittamia todistuksia, Saksan keskusrikospoliisin asiakirjalaboratorio tutkii niiden aitouden. Poliisin mukaan noin joka kymmenes asiakirja on väärennös. Viidesosa dokumenteista ei ole lukukelpoisia.

Viranomaisilla on oikeus nauhoittaa turvapaikanhakijan puhetta. Kotimaan selvittämiseksi käytetään tarvittaessa kielitieteilijöitä. Saksan poliisin listoilla on noin 50 tutkijaa, jotka pystyvät tunnistamaan ja paikallistamaan kymmeniä kieliä ja murteita.

Romanien tulvaa rajoitetaan

Länsi-Balkanilta on tullut Saksaan yli 30 000 turvapaikanhakijaa, joista 19 000 tänä vuonna. Pääosa heistä on romaneja. Viranomaiset ovat myöntäneet turvapaikan tänä vuonna kuitenkin vain 55 hakijalle. Monilla kunnilla on ollut taloudellisia vaikeuksia huoltaa ja majoittaa tulijoita. Konflikteja puhkeaa usein myös kantaväestön kanssa.

– Näistä maista tulevat turvapaikanhakijat heikentävät liittovaltion, osavaltioiden ja kuntien mahdollisuuksia vastaanottaa oikeasti turvapaikan tarpeessa olevia pakolaisia, perusteli Saksan sisäministeri Thomas de Maizière hallituksen päätöstä julistaa Serbia, Makedonia ja Bosnia-Herzegovina turvallisiksi maiksi.

Kattaviin palautuksiin ei ole kuitenkaan ryhdytty. Sisäministerin mukaan kaikkia ei voida humanitäärisistä syistä johtuen karkottaa. Hän lupaa oleskeluoikeuden henkilöille, jotka eivät ole syyllistyneet rikoksiin ja jotka kykenevät vastaamaan omasta toimeentulostaan.

Vihreät vastustivat viimeiseen asti Länsi-Balkanin julistamista turvalliseksi alueeksi mutta kääntyivät lopulta hallituksen kannalle, kun lakia käsiteltiin osavaltioita edustavassa liittoneuvostossa.

Pakolaisten puolesta toimiva Pro Asyl -järjestö paheksuu päätöstä. Sen mukaan monet romanit ovat Balkanilla edelleen valtaväestön ja viranomaisten järjestelmällisen vainon kohteena.

Italian kautta saapuvien pakolaisten ensimmäinen saksalainen määränpää Baijeri on noussut julkisuuteen erityisen suurien vaikeuksiensa ja vastarintansa takia. Sen alueelle majoitetuista yli 45 000 pakolaisesta osa asuu yhteisasuntoloissa, joissa 40–80 ihmistä käyttää samaa keittiötä ja saniteettitiloja. Vuoden loppuun mennessä Baijeriin odotetaan yli 30 000 uutta turvapaikanhakijaa. Heitä majoitetaan muun muassa oluttelttoihin, entisten huonekaluliikkeiden halleihin ja tyhjiin kasarmeihin.

Pakolaiset nuorentavat ikääntyvää Eurooppaa

Baijerin pääministeri ja kristillissosiaalisen unionin CSU:n puheenjohtaja Horst Seehofer syyttää Italiaa leväperäisyydestä, koska se hoputtaa alueelleen saapuneita pakolaisia jatkamaan matkaansa Saksaan ja muualle Eurooppaan. Hän uhkaa rajavalvonnan palauttamisella, jos pakolaistulva ei tyrehdy.

Saksan ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier näkee pakolaispolitiikassa ratkaisun Euroopan vanhenemiselle.

– Pakolaispolitiikka on enemmän kuin pakolaisvirtojen hallinnoimista ja aitojen korottamista. Ainakin joissakin osissa Eurooppaa uudet tulijat ovat väestökehityksen valossa tulevaisuuden kannalta tärkeässä osassa, Steinmeier sanoi saksalaismedioille antamassaan haastattelussa.

Hän vaatii EU:lta nykyistä parempaa kriisinhallintaa lähtömaiden auttamiseksi ja pakolaisvirtojen pienentämiseksi. Omia kuntia auttaakseen Saksan hallitus on solmimassa satojen miljoonien eurojen apupakettia. Sen avulla maksetaan muun muassa pakolaisten majoitus- ja lämmityskuluja.