Näkökulma: Lapsi elää hyvin leivälläkin

Lasten ruokailu tuottaa monelle päänvaivaa. Toiset lapsista eläisivät pelkällä leivällä, toiset sokerilla. Yle Satakunnan toimittaja Päivi Meritähti yllättyi siitä, kuinka yleisiä lasten ruokailuongelmat ovat. Erityisen hämmästyttävältä tuntuu, että niihin ei edes yritetä puuttua.

Näkökulmat
Päivi Meritähti

Olen ollut huolissani kohta 5-vuotiaan lapseni ruokailusta jo pitkään. Kanaa ja kalaa hän ei ole suostunut syömään käytännössä koskaan, mutta lihankin hän jätti lautaseltaan noin vuosi sitten. Jauheliha kelpaa vielä, kunhan se on tarpeeksi hyvin sekoitettu piiloon spagetin ja ketsupin sekaan. Kasvissyöjäksikään häntä ei voi kutsua, sillä kasvikset eivät nuorelle neidille maistu.

Neuvolan monet neuvot

Olen keskustellut ongelmasta neuvolassa useita kertoja. Ensin neuvola ohjeisti, että lapselle pitää tarjota ruokaa monipuolisesti, mutta häntä ei saa pakottaa syömään. Herätti melkoista turhautumista heittää kerta toisensa jälkeen monipuolinen ruoka-annos roskiin. Sitten kokeilin uutta taktiikkaa. Leipääkään ei saanut, jos ruokaa ei syönyt. Lopputuloksena tyttäreni söi leipää aamupalaksi, näki nälkää koko päivän ja söi sitten monta leipää iltapalaksi. Ihan niin radikaaliksi en uskaltanut heittäytyä, että olisin aamu- ja iltapalatkin jättänyt väliin.

Tämän jälkeen meillä on kokeiltu kannustamista. Se tarkoittaa sitä, että hyvästä ruokailusta seuraa jokin palkinto. Palkinnot ovat vaihdelleet jälkiruuasta polkupyörään. Aika turhia ovat nämäkin kokeilut olleet.

Lihan syöminen on turhaa

Tuntuu siltä, että meillä on aina joku taktiikka käytössämme eikä mikään tunnu pysyvältä ratkaisulta. Tällä viikolla kysyin neuvolasta pitäisikö meidän jo hakeutua ravitsemusterapeutin puheille. Terveydenhoitajan ohjeistus yllätti minut.

– Ei ole mitään syytä miksi lapsen pitäisi syödä lihaa, hän totesi.

Tyttäreni saa kuitua ruisleivästä, proteiinia maitotuotteista ja hivenaineita marjoista. Hän syö kuulemma paremmin kuin moni muu.

Tieto tuntui todella yllättävältä. Eivätkö suomalaiset lapset enää syö terveellisesti ja monipuolisesti? Olen kyllä kuullut pullamössösukupolvesta, mutta miten oma lapsenikin voi kuulua siihen, vaikka yritän tarjota hänelle terveellistä ruokaa? Eikä ongelma kai kasvatuksessakaan ole, kun toinen lapsista syö kaiken, mitä eteen laitetaan.

Ruoka ei maistu koulussakaan

Tarkistin vielä kertaalleen neuvolasta, että kuinka paljon ennen kouluikää ravitsemusterapeutin pakeille pitäisi hakeutua, jotta ruoka vihdoin koulussa maistuisi.

– Harva koululainen syö kunnolla. Ei mitään syytä huoleen, vaikka liha ja vihannekset eivät maistuisi vielä koulussakaan, terveydenhoitaja ohjeisti jälleen.

Neuvolan mukaan tyttäreni syö hyvin. Sitä on vain jotenkin vaikea uskoa.