Kuntouttavan työtoiminnan merkitys kasvaa

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä pyrkii kasvattamaan kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärää ja työtoimintapäivien lukumäärää. Tällä hetkellä kuntouttavassa työtoiminnassa on mukana keskimäärin yli 200 henkilöä vuosittain.

Kotimaa
Työtön katsoo TE-toimiston ikkunaa Kemissä.
Riikka Rautiainen / Yle

Pitkäaikaistyöttömille suunnatulla kuntouttavalla työtoiminnalla tulee olemaan suurempi rooli tulevaisuudessa, sillä ensi vuonna astuu voimaan työmarkkinatuen rahoitusuudistus. Tuolloin valtio siirtää merkittävästi erityisesti pitkäaikaistyöttömyyteen liittyviä kustannuksia kuntien vastattavaksi. Karkeasti arvioituna tämä tietäisi Kainuussa kunnille lisämenoja ainakin 900 000 euron verran.

– Työmarkkinatuen suuruus kuntien kannalta kasvaa monista eri syistä. Kainuussa asiaan vaikuttavat myös työmarkkinatilanteen heikentyminen, työhön pääsemisen vaikeutuminen ja pidentyvät työttömyysjaksot, Kainuun soten perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen kertoo.

Uudistuksen myötä kunnat vastaavat jatkossa valtion kanssa puoliksi yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työmarkkinatukikustannuksista. Lisäksi kunta vastaa 70 prosentilla yli 1 000 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työmarkkinatukikustannuksista.

Kainuussa kuntien osarahoittamaa työmarkkinatukea sai syyskuun lopussa 723 henkilöä. Työmarkkinatuen kuntaosuus on ollut alkuvuonna yli 2,1 miljoonaa euroa.

Mahdollisimman moni työn pariin

Kuntouttavalla työtoiminnalla pyritään saamaan pitkäaikaistyötön takaisin työmarkkinoille, koulutukseen tai opiskelujen pariin. Työtoiminnan jakson pituus on vähintään kolme kuukautta ja enintään 24 kuukautta. Jakson aikana työtön käy töissä 4–8 tuntia päivässä 1–5 päivänä viikossa, työaika räätälöidään asiakkaan mukaan. Työtoiminta parantaa myös elämänhallintaa.

– Käytännön työtoiminta on avustavia tehtäviä työparin kanssa. Työtoimintapaikkoja tarjoavat kunnat, järjestöt ja yhdistykset. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on saada mahdollisimman moni työtön työllistymään, Matti Heikkinen mainitsee.

Työmarkkinatilanne vaikuttaa paljon siihen, mihin asiakkaan on mahdollista siirtyä työtoiminnan jälkeen.

Matti Heikkinen

Viime vuonna kuntouttavassa työtoiminnassa oli asiakkaita eniten Kajaanista ja vähiten Paltamosta.

Keskeinen haaste kuntouttavassa työtoiminnassa on se, mihin asiakas siirtyy työtoiminnan jälkeen.

– Työmarkkinatilanne vaikuttaa paljon siihen, mihin asiakkaan on mahdollista siirtyä työtoiminnan jälkeen. Jos työmarkkinat eivät toimi, massatyöttömyyttä on paljon ja työmarkkinoille pääseminen on vaikeaa, niin työmarkkinoille suuntaavan polun rakentuminen vaikeutuu, Heikkinen toteaa.

Sote järjestää työtoiminnan

Kainuun soten hallitus päätti, että ensi vuoden alusta se jatkaa kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä muille jäsenkunnille paitsi Kuhmolle ja Puolangalle. Nämä kunnat järjestävät edelleen kuntouttavan työtoiminnan itse. Kustannuksia työtoiminnasta tulee hiukan yli 600 000 euroa. Kuntouttavaa työtoimintaa on järjestetty Kainuussa vuodesta 2009 lähtien.

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajia sijoitetaan neljä Kajaaniin, kaksi Sotkamoon ja Suomussalmelle sekä yksi Hyrynsalmelle, Paltamoon ja Ristijärvelle. Kainuun sotessa yhtä ohjaajaa kohden on enimmillään 10–15 asiakasta, jotta toiminta saadaan järjestettyä mahdollisimman laadukkaasti.