Koe uusi yle.fi

Näin Tanska hoitaa jihadistiongelmaa – Monet maat ottavat oppia

Tanskassa on jo vuoden ajan tehty töitä Syyriasta palaavien sopeuttamiseksi yhteiskuntaan. Niin sanotusta Aarhusin mallista ollaan kiinnostuneita monissa maissa.

Ulkomaat
Grafiikkaa
Stina Tuominen / Yle

Tanskassa herättiin Syyrian konfliktin radikalisoimiin nuoriin vuoden 2012 lopussa. Maan toiseksi suurimmasta kunnasta Aarhusista matkusti sota-alueelle yksin viime vuonna noin 30 henkeä. Kunnassa oli jo olemassa viranomaisten yhteistyöverkosto, joka päätti tarttua ongelmaan.

He loivat exit-ohjelman eli sopeutusohjelman, joka yrittää auttaa radikalisoitumisvaarassa olevia nuoria löytämään paikkansa yhteiskunnassa. Samantapaista työtä oli tehty rikoksia tehneiden nuorten kanssa jo vuosia.

Toistaiseksi toimet ovat tepsineet paremmin kuin he uskalsivat toivoa. Tänä vuonna Syyriaan on lähtenyt tiettävästi enää yksi aarhusilainen.

Tässä heidän periaatteensa:

1. Nuorelle henkilökohtainen mentori

Kun henkilö palaa Syyriasta, poliisi arvioi ensin onko hän turvallisuusriski. Sosiaali- ja nuorisotyöntekijöiden avulla mietitään, mitä hän tarvitsee eniten: lääkäriä, psykologia vai kenties apua opiskelu- tai työpaikan saamiseen. Jokaiselle annetaan halutessa mentori, joka seuraa hänen etenemistään.

– Sellaista kokeneiden nuorten kanssa keskusteleminen on oma juttunsa. He tarvitsevat luotettavan henkilön, jonka kanssa puhua, kertoo Toke Agerschou, Aarhusin viranomaisten yhteistyöryhmän vetäjä.

– Ihmisiä ei pidä demonisoida, vaan heidät pitää saada tuntemaan itsensä jälleen tarpeelliseksi yhteiskunnalle.

Aarhusin poliisiaseman yhteydessä toimii "Infohus", johon palaajat ja perheet tietävät ottaa yhteyttä. Luottamus on tärkeää. Tiedot eivät vuoda automaattisesti tiedustelupalvelulle.

Voivatko he vaikka kerätä rahaa pakolaiskeskukselle?

Toke Agerschou

– Nuorten pitää todistaa, että haluavat osaksi yhteiskuntaa ja silloin viranomaiset voivat auttaa heitä löytämään sen paikan. Minkä lupaamme, sen teemme, ja samaa odotamme heiltä, Agerschou sanoo.

2. Vuoropuhelu moskeijan kanssa

Syyriaan lähteneitä nuoria yhdistää se, että he ovat hyvin omistautuneita. Monet ovat syvästi ahdistuneet Lähi-idän tilanteesta ja haluaisivat saada aikaan muutoksen. Nuoret yritetään vakuuttaa siitä, että he voivat tehdä muutakin "hyvää" kuin lähteä sota-alueelle.

– Useimpien usko on niin vahva, että meidän voi olla vaikea ymmärtää sitä. Kaikki nämä nuoret ovat idealisteja. Kuten meidän kaikkien, heidän voi olla vaikea luopua tavoitteistaan.

– Yritämme saada heidät tekemään jotain mielekästä täällä sen sijaan että lähtevät pois. Voivatko he vaikka kerätä rahaa pakolaiskeskukselle? Agerschou pohtii.

Suurin osa Aarhusista lähteneistä oli käynyt tietyssä moskeijassa. Viranomaiset aloittivat yhteydenpidon moskeijan kanssa.

– Sanoimme: "Jos ette ole osa ratkaisua, olette osa ongelmaa. He auttoivat meitä lopulta saamaan yhteyden musliminuorten keskukseen, jolloin pääsimme kontaktiin nuorten kanssa.

Paikallisille nuorille luotiin vertaisryhmiä, joissa asioita yritetään suodattaa heidän maailmankuvansa kautta. Suurlähettiläs on käynyt usein puhumassa Lähi-idän tilanteesta.

– Näin nuoret saavat oikeaa tietoa ja pääsevät pohtimaan kanssamme, miten homma saadaan heidän kohdallaan toimimaan. Keskeistä on saada heidän uskonsa sopimaan taas tanskalaiseen yhteiskuntaan, Toke Agerschou sanoo.

3. Vanhemmille tukiverkosto

Aarhusiin on luotu vertaisryhmä perheille, joiden lapsia on lähtenyt Syyriaan tai jopa kuollut siellä. Mukana on myös vanhempia, jotka epäilevät lapsensa olevan lähdössä. Tässä yhteistyössä on mukana Aarhusin yliopiston psykologian laitos.

Grafiikkaa
Pohjoismaista on matkustettu paljon Syyriaan. Stina Tuominen / Yle

– Moni nuori on lähtenyt avustustöihin. Tiedämme, että joitakin on saatu taistelemaan, heiltä on muun muassa otettu passi pois. He eivät ole koulutettuja sotilaita, vaan heitä hyödynnetään "tykinruokana", Agerschou kuvaa.

Vanhempia opetetaan tarvittaessa pitämään yhteyttä Syyriaan vaikka skypen kautta ja näyttämään nuorelleen, että Tanskan normaaliin arkeen voi tulla takaisin jos haluaa. Jotkut haluavat yrittää saada perheenjäsenensä sota-alueelta pois, jolloin heitä autetaan saamaan yhteys lähetystöihin ja kansainväliseen poliisiin.

5. Älä kohtele terroristina

Jos henkilö on tehnyt jotain rikollista ja sen voi todistaa, häntä tietenkin rangaistaan, korostaa Aarhusin viranomaisten yhteistyöryhmän vetäjä Toke Agerschou.

– Siitä poliisi pitää huolen. Mutta haluamme antaa nuorille mahdollisuuden kohdata viranomaiset ilman pelkoa siitä, että heti joutuu vankilaan.

– Kovilla rangaistuksilla voi olla myös päinvastainen vaikutus. Jos katsoo vankiloita, niin koemme, että ne eivät ole paras tapa saada ihmiset sopeutumaan yhteiskuntaan.

Ideologiaa tai radikaaleja ajatuksia ei tarvitse pestä pois. Pääasia on, ettei henkilö ajaudu radikaaleihin tekoihin.

– Emme ole mikään idealogiapoliisi. Tanskassa kaikki saavat olla sitä mieltä mitä ovat. Olemme myös sanoneet heille, että he saavat pitää tanskalaiseen makuun radikaalit aatteensa juuri siksi, että asuvat Tanskassa – kunhan eivät toimi lain vastaisesti, hän sanoo.

6. Kova tai pehmeä malli – se otetaan mikä toimii

Haluamme antaa nuorille mahdollisuuden ilman pelkoa, että heti joutuu vankilaan.

Toke Agerschou

Aarhusin paikallisviranomaiset ovat olleet toistaiseksi yhteydessä 15 Syyriasta palanneeseen. Kukaan heistä ei ole käynyt exit-ohjelmaa kokonaan läpi, joten vaikutuksia on varhaista arvioida.

– Mutta lupaavalta näyttää. Vuoden alusta ainoastaan yksi on lähtenyt. Yksi syy on uskoaksemme se, että avasimme julkisen keskustelun. Keskustelimme moskeijan kanssa ja otimme suoraan yhteyttä nuoriin.

– Tämä on tanskalainen strategia: puhutaan suoraan niiden kanssa, joita asia koskee. Se voi olla harvinaista muualla, Agerschou toteaa.

Aarhusin väki kiertää puhumassa mallistaan paitsi Tanskan poliisiyksiköissä myös Euroopassa. Tanskassa poliisi on tehnyt vuosia yhteistyötä sosiaalityöntekijöiden, sairaaloiden ja opettajien kanssa. Exit-toimintaa on syntynyt jo muun muassa Kööpenhaminaan, Odenseen ja Aalborgiin.

Aarhusista tuli pilotti, koska siellä ongelma oli iso ja siihen havahduttiin varhain. Kuntaan tulvii nyt vierailijoita ulkomailta.

– En tiedä toimiiko Ison-Britannian malli, mutta jos se toimii, heidän on syytä käyttää sitä. Kovasta tai pehmeästä mallista puhuminen ei itsessään ole kiinnostavaa. Olemme kiinnostuneita malleista, jotka toimivat, Toke Agerschou toteaa realistisesti.

Aiheesta lisää illan A-studiossa 22.10. klo 21.05 ja huomisaamun (23.10.) uutisissa.