Asumiskulujen roima kasvu jatkuu - pihi voi säästää kymppejä kuussa

Asumiskustannuksiin tulee suuria korotuksia jo ensi vuonna. Kasvun syynä ovat muun muassa energiaverotuksen uudistukset.

talous
Espoolainen kerrostalo asunto-osakeyhtiö Omenakoto.
Asumiskustannuksiin tulossa suuria korotuksiaYle

Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut kasvavat kaupungeissa keskimäärin 3,5 prosenttia ensi vuonna ja vuosittainen kasvu jatkuu samaan tahtiin tulevina vuosina, arvioi pääekonomisti Jukka Kero Suomen Kiinteistöliitosta.

– Nousu on ensi vuoden osalta veropainotteista energiaverotuksen puolelta. Lämmitys ja sähkö ovat miltei 30 prosenttia taloyhtiöiden kustannuksista. Haaste tulee nimenomaan siitä, kun keskimääräiset tulot eivät kasva kuin maksimissaan 1,5 prosenttia ensi vuonna, selventää Kero.

Energiaverotus muuttuu sen mukaan, kuinka paljon lämpölaitoksilla on hiilidioksidipäästöjä. Hiiltä ja maakaasua käyttävällä laitoksella on korkeampi verotus, mutta uusiutuvia energiavaroja käyttävällä laitoksella verotus on huomattavasti kevyempi.

Kustannuksiin voi itse vaikuttaa taloyhtiössä

Keron mukaan lämmitysjärjestelmän säädöt sekä lämpötilat olisi syytä tarkastaa huoneistokohtaisesti. Myös omalla veden käytöllä voi merkittävästi vaikuttaa kustannuksiin. Nelihenkinen perhe voi veden säännöstelyllä säästää 20 euroa kuukaudessa, jolloin säästöä kertyy 240 euroa vuodessa.

– Henkilö käyttää 155 litraa vettä päivässä ja jos tämän määrän voisi supistaa 100 litraan, merkitsisi se jo 5-10 prosentin vähennystä kaikista hoitokustannuksista, sanoo Kero.

Kiinteistöliiton jäsenpalvelu sekä erilaiset asiantuntijat tarjoavat apua kustannustehokkaisiin ratkaisuihin, mutta Kero muistuttaa omalla asenteella olevan myös ratkaisevaa merkitystä.

– Kirjaviisautta saadaan aina hommattua, mutta käytännön tason johtamisella taloyhtiöissä on erittäin paljon merkitystä. Erityisesti yhteispeli taloyhtiön hallituksen, isännöinnin ja asukkaiden kanssa on suuressa roolissa, sanoo Kero.

Alueelliset erot suuria

Esimerkiksi kaukolämmön ja veden hinnoissa saattaa olla suuriakin alueellisia hintaeroja kuntien välillä. Mikkelissä kaukolämpö kallistuu ensi vuodelle 3 prosenttia, kun vastaava määrä Pieksämäellä on 1 prosentti. Hintojen alueellisille eroille on Etelä-Savon kiinteistöyhdistyksen puheenjohtajan ja asiamiehen Timo Lappalaisen mukaan yksinkertainen selitys.

– Lämpölaitokset ovat alueellisia laitoksia, joiden tarkoitus on tuottaa voittoa omistajille. Kuntakohtaiset erot voivat tämän takia olla hyvinkin suuria. Myös vesilaitokset ovat kunnat yksityistäneet omiksi laitoksiksi, joten nämä eivät pyöri kuntalaisten omilla verovaroilla.