Nuorten ääni: Ukrainalaisnuoret kertovat, että ”kaikki on muuttunut”

Nuorten ääni -toimituksen haastattelemat ukrainalaisnuoret kertovat, että he ovat vasta kriisin myötä alkaneet uskomaan omien tekojansa vaikutuksiin. Suomessa moni nuori taas kokee, että yhteiskunnan asiat eivät heille kuulu. Juttu on osa Helsingin nuorisoasiainkeskuksen hanketta, jossa nuoret tuovat näkökulmiaan esille mediassa.

A-studio
Ukrainan kriisi on saanut 18-vuotiaan opiskelija Daria Nasiedkinan osallistumaan kansalaistoimintaan.
Nuorten Ääni -toimituksen haastattelemat ukrainalaisnuoret uskovat tekojensa vaikuttavan kriisinkin keskellä.

_– _Maamme on kokenut melkoisen kaaoksen, jota kukaan ei osannut odottaa. Kaikki on muuttunut, kuvailee ukrainalainen freelancer-kääntäjä Katya Popravka, 25, maansa tilannetta.

Positiivisena hän näkee sen, että kansalaistoiminta on kriisin myötä herännyt ja ihmiset pyrkivät nyt vaikuttamaan elinympäristöönsä.

_– _Jokin aika sitten ajateltiin, että kansalais- ja vapaaehtoistoiminta on vain niille, joilla on paljon vapaa-aikaa, eikä sitä arvostettu millään tavalla.

Popravka on itse ollut kansalaistoiminnassa jo pidempään. Hän oli esimerkiksi järjestämässä Ukrainian is Super Cool -projektia, jossa ukrainalaista kirjallisuutta ja kieltä tuotiin lähemmäksi teini-ikäisiä nuoria.

18-vuotias opiskelija Daria Nasiedkina on myös ollut mukana kansalaistoiminnassa. Hän perusti ympäristöjärjestö Wonderfulin yhdessä siskonsa kanssa. He siivosivat muun muassa metsiä, ja Nasiedkina käytti useita tunteja viikossa järjestön toimintaan. Nykyään hän opiskelee yhteiskuntatieteitä Ranskassa, jotta voisi ymmärtää paremmin maansa tilanteen.

Nasiedkina uskoo, että kansalaisten toiminnalla on ollut suuri vaikutus yhteiskuntaan. Koska päättäjien toiminta ei tyydyttänyt kansalaisia, he päättivät toimia itse.

_– _Ymmärsimme, että olemme valmiita taistelemaan arvojemme puolesta.

Ukrainassa korkeasti koulutetut nuoret uskovat enemmän vaikuttamismahdollisuuksiinsa kuin vanhemmat, vahvistaa tutkija Mark Teramae Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista. Hän uskoo, että Neuvostoliiton aikaisten kokemusten takia vanhempi sukupolvi ei koe samalla tavalla voivansa vaikuttaa yhteiskuntaan.

Ennen Ukrainan kriisiä ihmiset olivat yleisesti ottaen haluttomia vaikuttamaan poliittisissa asioissa, kertoo tutkija. He eivät nähneet eri puolien välisiä eroja, eivätkä uskoneet asioiden muuttumiseen.

Teramaen mukaan halu vaikuttaa on kuitenkin lisääntynyt Ukrainan kriisin myötä. Maidanin aukiolla Kiovassa eri-ikäiset ihmiset osallistuivat mielenosoitusten ohessa myös erilaisiin vapaaehtoistoimiin, kuten ruoan ja lääkkeiden jakoon.

"Kaikki, mitä me teemme, vaikuttaa toisiin" 

nuorten ääni suomalaisnuoret vaikuttaminen
Suomessa moni nuori kokee, että yhteiskunnan asiat eivät heille kuulu. Nuorten Ääni -toimitus kysyi nuorilta vaikuttamisesta Helsingin kaduilla.

Kun suomalaisilta kysyy Helsingin kaduilla, miten heidän tämänhetkiset tekonsa vaikuttavat yhteiskuntaan, reaktio on hämmästynyt. ”En tiedä” tai ”en ole ajatellut asiaa” ovat yleisimmät vastaukset. Monet ajattelevat vaikuttamisen kuuluvan lähinnä päättäjille. Kasvatussosiologian dosentti Päivi Harinen uskoo, että ilmiö on opittu.

_– _Meillä ajatellaan, että yhteiskunta on jollain tavalla meidän yläpuolellamme, eikä niin, että se tulee itse asiassa meistä ja muodostuu meidän tekemisistämme. Meille varmaankin opetetaan pienestä pitäen, että yhteiskunnan asiat ovat isoja ja tärkeitä, eikä niitä tavallinen ihminen ymmärrä. Sen takia monet nuoret ja aikuiset kuvittelevat, että yhteiskunnan asiat eivät kuulu minulle tai eivät kiinnosta, kun ne ovat niitä politiikkojen juttuja.

Kansalaistorin kirpputorilla tavaroitaan myyvä 29-vuotias Veera Lamberg ajattelee toisin. Hänestä esimerkiksi tavaroiden kierrättäminen tai ihmisten huomioiminen julkisissa kulkuvälineissä on merkittävää yhteiskunnalle.

_– _Mun mielestä kaikki, mitä me teemme, vaikuttaa toisiin.

Pienilläkin teoilla on merkitystä

Vuosikymmenien saatossa vaikuttaminen on muuttunut yhä yksilöllisempään ja arkisempaan suuntaan, arvioi tilastotutkija Sami Myllyniemi Nuorisotutkimusverkostosta. Yhä harvempi kuuluu puolueisiin tai vaikuttaa järjestöjen kautta. Myllyniemen mukaan matalan kynnyksen vaikuttamisesta ostosvalinnoilla, keskustelufoorumeilla ja adressien allekirjoittamisella on tullut vallitseva tapa. Usein näitä arjen valintoja ei mielletä vaikuttamiseksi.

Sosiologian professori Ilkka Arminen taas uskoo arkisten tekojen merkityksen konkretisoituvan, kun maa on Ukrainan tavoin ääritilanteessa. Kehittyneissä yhteiskunnissa muutosnäkymät asioihin ovat paljon abstraktimpia ja vaikuttaminen tapahtuu usein erilaisten järjestelmien kautta. Esimerkiksi verotuksen laskeminen puolella prosentilla voi tuntua olemattomalta, vaikka se olisikin vaikutuksiltaan merkittävää, pohtii Arminen.

Professorin mukaan Suomessa on vaikeaa yhtyä tunteeseen, että taistelemme jonkin asian puolesta.

_– _Asiat tehdään täällä hallitusti ja pikemminkin jonkun keskusjärjestön kautta jonkinmoisina säädöksinä.

Josomien tekojen koetaan vaikuttavan vain vähän, se voi näkyä myös median seuraamisessa. Professori arveleekin, että silloin ihmisiltä loppuu kiinnostus seurata analyyttisempaa mediaa, jossa pohditaan ja tuodaan tietoa asioista.

_– _Sitten on niin, että syntyy sellaista hankalaa populismia, jolla yritetään saada ihmisiä mukaan hyvin heppoisin lupauksin.

Työryhmä: Reeta Niemonen, Henri Salomaa, Aku Nurmi, Aleksei Myller, Tuukka Tuomasjukka, Emilia Toivanen ja Ilmari Huhtala.

Pääkaupunkiseudun Nuorten ääni -toimituksen sivusto: http://nuortenaani.blogspot.fi/ (siirryt toiseen palveluun)

Nuorten ääni -toimitus on toimittanut jutun A-studiolle. Helsingin nuorisoasiainkeskuksen hankkeessa nuoret tuovat näkökulmiaan esille mediassa.