Ruotsalainen terrorismitutkija: Jihadisteja kävelee keskuudessamme – useimmat vaarattomia

Ruotsin pitäisi tehdä enemmän Syyriaan lähtijöiden estämiseksi ennalta, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun terrorismitutkija. Magnus Ranstorpin mukaan Tanskan tapa sopeuttaa Syyriasta palaavia yhteiskuntaan on "älykäs".

A-studio
Magnus Ranstorp.
Terrorismitutkija Magnus Ranstorp sanoo, että lainsäädännön on oltava kunnossa ennen isis-vaimojen vastaanottamista.Yle

Ruotsista on matkustanut Syyrian taistelualueelle virallisesti ainakin 85 henkilöä. Tutkija Magnus Ranstorp arvelee, että todellisuudessa luku voi olla tuplaten – sen ovat myöntäneet viranomaisetkin.

Puolet eli nelisenkymmentä on palannut. Ranstorp korostaa, että on väärin ajatella palaajien olevan yhtenäinen ryhmä.

– Monet ovat pettyneitä. Se ei ollut sitä, mitä he uskoivat. Jotkut ovat traumatisoituneita. Jotkut tulevat kotiin lepäämään ja ehkä menevät takaisin. Pieni osa saattaa yrittää rekrytoida muita, hän kertoo.

Toistaiseksi palanneet eivät ole olleet ideologisesti niin "sitoutuneita" kuin ne, jotka ovat jääneet. Ranstorp arvioi, että todennäköisesti sitoutuneimmat eivät haluakaan tulla pois.

Osa haluaisi palata, mutta ei voi

Meillä on uusi sukupolvi, joka ei tiedä elämää ennen syyskuun 11. päivää.

Magnus Ranstorp

Magnus Ranstorp on terrorismitutkimuksen päällikkö Försvarshögskolanissa eli Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulussa. Hän on perehtynyt viime ajat kainaloitaan myöten Syyria-ilmiöön.

– Jihadisteja kävelee keskuudessamme. Kävin esimerkiksi Örebrossa, josta on lähtenyt kymmenen henkeä. Tavatessani siellä viranomaisia näimme tyypin, jonka poliisi tiesi olevan jihadisti. He ovat tavallisia yksilöitä, useimmat eivät ole vaarallisia, hän kuvaa.

Ranstorp kertoo kuulleensa henkilöistä, jotka ovat jumissa Syyriassa.

– Heitäkin on, jotka eivät pääse pois. He ovat usein naisia, joilla on ehkä lapsia. Arki voi olla kovaa, mies saattaa kuolla. Tiedän itsekin ruotsalaisia naisia, jotka haluavat palata, mutta ei ole mitään keinoja hakea heitä sieltä.

"Ongelma ei ratkea lakeja säätämällä"

Ranstorp toivoo, että Ruotsissa kokeiltaisiin jotain Tanskan mallin kaltaista. Toistaiseksi ilmiön patoamiseksi on tehty vähän.

Kansallinen koordinaattori on nimitetty ohjaamaan radikalisoitumisen ehkäisyä. Maanlaajuiseen "hotlineen" eli puhelinnumeroon voi ilmoittaa muun muassa Syyriaan lähtijöistä.

– Mutta puhelimeen pitää vastata jonkun paikallisen, joka tietää asioista ja osaa vastata. Soittoja ei ole paljon vielä tullut, hän toteaa.

Heitäkin on, jotka eivät pääse pois.

Magnus Ranstorp

Puolet lähtijöistä on Göteborgista. Kysyttyään jokin aika sitten, mitä Göteborg oli tehnyt asian eteen, Ranstorp sai vastaukseksi, "ettei asiasta ollut juteltu". Nyt prosessi on alkanut siellä ja Örebrossa.

– Emme voi lakeja säätämällä päästä eroon tästä ongelmasta. Tarvitaan ennen kaikkea paikallisia toimia, ennaltaehkäisyä. Lisää resursseja kenttätyöhön, nuorisotyöntekijöille ja sosiaalityöntekijöille, hän sanoo.

– Säpo (turvallisuuspoliisi) ei voi olla ainoa viranomainen tässä. Tanskalaisten tapa toimia on älykäs. Ei tarvitse luoda uusia rakenteita, vaan voi käyttää sitä mitä jo on.

Rikosten todistaminen on vaikeaa

Jos Syyriasta palaavat ovat tehneet jotain rikollista, poliisi pitää heistä huolen, vakuuttaa kokenut terrorismitutkija.

– Ymmärrän, että ihmisiä huolettaa. He näkevät kaikki kuvat sieltä. Mutta on tärkeää erottaa, että enemmistö ei ole rikollisia eikä haudo terrorismitekoja.

Grafiikkaa
Pohjoismaista on matkustettu paljon Syyriaan. Stina Tuominen / Yle

– Vain pientä promillea käytetään hyväksi tai manipuloidaan. Pitää myös muistaa, että henkilö käy läpi lukemattomia tasoja ennen kuin oikeasti tekee jotain.

Todisteiden hankkiminen sota-alueelta on vaikeaa. Kokonaiskuvaa ei ole kenelläkään. Viranomaisilla on tietoa siitä, "mitä he luulevat heidän tehneen".

– Siksi luulen, että terroriteoista syyttäminen voi osoittautua todella vaikeaksi, Ranstorp sanoo.

Tämä sukupolvi elänyt vain 9/11-elämää

Emme voi lakeja säätämällä päästä eroon tästä ongelmasta.

Magnus Ranstorp

Ranstorpin mukaan ongelmaa ei pidä liioitella, mutta sitä ei voi myöskään lakaista maton alle.

– Asiasta on pakko voida puhua ilman että syytetään islamofobiasta, rasismista tai poliittisesti arkojen aiheiden esiin ottamisesta. Tämä ongelma ei tule poistumaan lähitulevaisuudessa, Ranstorp sanoo ja luettelee kriisimaita Libyasta Somaliaan ja Afganistaniin.

Radikalisoitumisen taustalla olevat syyt eivät ole helppo cocktail.

– Meillä on uusi sukupolvi, joka ei tiedä elämää ennen syyskuun 11. päivää. Guantanamo ja kaikki on vahvistanut heidän kuvaansa siitä, että länsi on sodassa islamia vastaan. Sehän ei ole totta. Koko yhteiskunnan tehtävä olisi tuoda nyansseja tuohon kuvaan.

– Jos Syyriasta tullaan takaisin ja jotain tapahtuu, se luo hurjan polarisaation. Ja sitä meidän pitää ennaltaehkäistä.