Kemijoen tulvatyöryhmä kaivaa Vuotosta nenästään

Tulvasuojeluallas Vuotoksen alueelle ja Rovaniemelle penkereet, joilla varaudutaan kerran 50 vuodessa mahdollisesti tapahtuvaan suurtulvaan. Siinä Kemijoen tulvatyöryhmän tulvariskien hallintasuunnitelman pääperiaatteet, joita jokivarressa voi kutsua jopa uudeksi sodanjulistukseksi.

luonto
Lapin ely-keskuksen insinööri Timo Alaraudanjoki
Lapin ELY-keskuksen insinööriä Timo Alaraudanjokea haastattelee Vesa Vaarama. Kuva: Jarmo Honkanen / Yle

Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelma on avoinna lausuntoja varten ensi maaliskuun loppuun asti. Hyvällä syyllä voi odottaa, että kannanottoja tulee enemmän kuin suunnitelman laatimisvaiheessa – lausuntoja tuli vain 24.

Kyse on kuitenkin isosta asiasta ja samalla asiasta, joka on repinyt maakuntaa jo vuosikymmenien ajan, vaikka sitä ei haluta ääneen sanoa.

Vuotoksen allasta on ajettu monen monituisella tavalla ja nyt Kemijoen tulvatyöryhmä virallistaa jälleen uuden konstin, tulvasuojelualtaan.

Allasta ajetaan vaikka ilman perusteita

Tulvatyötyhmää ei ole hätkäyttänyt edes se, että asiantuntijoiden mukaan ja Kemijoki osakeyhtiön tytäryhtiön tekemän selvityksenkin perusteella tekoaltaalle ei ole olemassa tulvasuojelullista motiivia. Samaan tulokseen päästäisiin nostamalla Kemijärven padotuskorkeutta ja rakentamalla Rovaniemelle penkereitä.

Sen verran Kemijoen tulvatyöryhmä kuitenkin turvaa selustaansa, että toimenpide-ehdotuksiin on kirjattu myös seuraava virke:

Kemijoen tulvaryhmä päätti 11.8.2014 kokouksessaan muuttaa 10.3.2014 kokouksen päätöstä, siten, että Kemijärven varastointitilavuuden kasvattaminen poikkeuksellisessa tulvatilanteessa (VE 3) otetaan alustavasti mukaan hallintasuunnitelmaan toissijaisena vaihtoehtona, josta lopullisesti päätetään kuulemisen jälkeen.

Eli niin sanotusti ovi on auki jos tyrmäys uhkaa.

Rovaniemen penkereistä maalattu uhkakuvia

Julkisuudessa ja myös tulvatyöryhmän saamissa kannanotoissa Rovaniemen tulvapenkereitä on vastustettu tiukasti.

Semmoista ainakaan metriä korkeampaa tulvaseinämää ei mihinkään kohtaan olisi tulossa, keskikorkeus olisi ehkä 40-50 sentin luokkaa, että puhutaan kohtuullisen pienestä penkereestä.

Timo Alaraudanjoki

Eikä mikään ihmekään, Rovaniemellä asukasyhdistysten nimissä järjestetyissä tilaisuuksissa penkereistä on saanut aivan eri kuvan kuin mikä näyttää olevan lopullinen totuus. Mahdollisten penkereiden koko – tai pienuus – ja sijoituspaikat eivät aina ole aivan kunnolla selvillä.

– Asioita voi esitellä monella tavalla ja siinä on varmaan monenlaisia tarkoitusperiä. Ihan hyvin ymmärtää, että jos asuu ranta-alueella ja luulee, että siihen tulee kahden metrin betoniseinämä niin kyllä varmasti vastustusta löytyy. Mutta jos puhutaan maan kohottamisesta esimerkiksi 40 senttimetrillä, niin ei se niin iso haitta ole, Lapin Ely-keskuksen insinööri Timo Alaraudanjoki sanoo.

– Semmoista ainakaan metriä korkeampaa tulvaseinämää ei mihinkään kohtaan olisi tulossa, keskikorkeus olisi ehkä 40-50 sentin luokkaa, että puhutaan kohtuullisen pienestä penkereestä.

– Ja varmaan monessa paikassa ei ole edes tarkkaa tietoa siitä minne alueelle niitä olisi tulossa, että voidaan hyvinkin voimakkaasti vastustaa pengertä vaikka semmoista ei juuri sille alueelle oltaisi tekemässäkään, Lapin Ely-keskuksen insinööri Timo Alaraudanjoki sanoo.

Lobbari liikenteessä vanhaan malliin

Kemijoen tulvasuojelu on nostattanut myös intohimoja yllättävänkin paljon. Joissakin lausunnoissa ollaan valmiita rakentamaan Vuotoksen tuolvasuojelualtaan lisäksi Kemijokeen muitakin altaita ja kaupan päälle pari allasta vielä Ounasjokeenkin.

Ja myös Lapin Liiton eläkkeellä oleva edunvalvontapäällikkö Jaakko Ylitalo on asiassa hyvinkin aktiivinen. Kymmeniä vuosia kovana Vuotoksen rakentajana tunnettu Ylitalo on kahden Rovaniemen asukasyhdistyksen asiamiehenä edistämässä tulvasuojeluallasta.

Hän on myös käynyt Kemijärvellä asti asukastilaisuudessa kertomassa kuinka tulvasuojeluallas olisi samalla mainio kala-allas ja kuinka paljon siitä olisi siinä sivussa myös energiataloudellista hyötyä. Ja samalla myös äänestänyt mukana kun kemijärveläisten mielipidettä eri vaihtoehdoista kysyttiin.

– Eihän tämä mikään kemijärveläisten kannanotto ole vaan koko jokialueen kannanotto. Tämähän koskee kaikkia Kemijoen vesistöalueella olevia ja rannalla asuvia ihmisiä ja tietysti myös veronmaksajia niin Rovaniemellä, Kemijärvellä kun muuallakin, Jaakko Ylitalo puolustautuu.

Todellakin, kokouksia ei oltu etukäteen rajattu. Kantaa voi ottaa ja äänestää niin monessa asukaskokouksessa kuin haluaa, eli painaa äänestysnappia samassa asiassa uudestaan ja uudestaan.