Prepositiojalkapalloa ja tanssia – helsinkiläiset koululaiset opettelevat kieliä liikkumalla

Nelisenkymmentä helsinkiläistä koululuokkaa on mukana hankkeessa, jossa kielten tunteja vetää välillä tanssitaiteilija.

Kotimaa
Koululaiset voimistelusalissa kieltenopetuksessa.
Yle

Tanssikeskus Zodiakin yleisötyövastaava Katja Kirsi seurasi muutama vuosi sitten harjoituksia, jossa oli mukana taiteilijoita useasta eri maasta. Hän sai oivalluksen, että tanssijat olivat paitsi liikkeen ammattilaisia myös oman kielensä ja kulttuurinsa asiantuntijoita, ja sitä voisi hyödyntää työpajassa.

Tästä ajatuksesta syntyivät ensimmäiset keholliset eli kinesteettiset lyhyet kielikurssit. Zodiak on järjestänyt yksittäisiä kielityöpajoja viime vuosina, mutta tänä syksynä alkaneessa hankkeessa opetustapaa kehitetään ja kokeillaan säännöllisesti ja pidempään samojen oppilaiden kanssa. Mukana on 12 koulua ja nelisenkymmentä luokkaa Helsingistä.

– Tämä perustuu oivallukseen siitä, että ihminen oppii eri tavoilla. Ihminen käyttää oppiessaan eri aisteja hyväksi. On havainnoitu, että osa ihmisistä oppii käyttämällä näköaistia, osa oppii hyvin kun kuulee asioita, mutta on myös ihmisiä, joille asiat jäävät mieleen tekemisen kautta, yleisötyövastaava Katja Kirsi kertoo.

Tieteellistä tutkimusta tai näyttöä oppimistyyleistä ja niihin räätälöityjen menetelmien tehosta ei taustalla ole, ja Kirsin mukaan nyt käynnistynyt hankekin on hyvin käytännönläheinen.

– Tavoitteena on testata, mihin kaikkeen liike sopii kielenopiskelussa. Tavoitteena on myös törmäyttää taiteilijan ja opettajan työskentelytavat ja katsoa millainen fuusio siitä syntyy eli mihin kielen tunti taipuu ja miten taide voi astua kuvaan. Tavoite on myös aktivoida oppilaita ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan.

Oppilaista mukavaa vaihtelua

Yksi kokeilussa mukana olevista kouluista on helsinkiläinen Laajasalon peruskoulun yläaste. Koulun kahdeksasluokkalaiset espanjan opiskelijat ovat saaneet tanssitaiteilijan opetusta tämän syksyn aikana pari kertaa. Espanjan prepositioita on esimerkiksi opeteltu musiikillisen jalkapallopelin avulla, verbejä liikkumalla ja tekemällä niistä tanssillisia liikesarjoja.

Kahdeksasluokkalaisen Roosa Rauten mielestä tanssitaiteilijan pitämät tunnit ovat hyvää vaihtelua, mutta kokonaan hän ei niihin siirtyisi.

– Riippuu asiasta, jäävätkö asiat näin paremmin mieleen. Sanat on ehkä helpompi lukea kirjasta, mutta paikan prepositiot ja verbit on helpompi oppia, kun itse tekee.

Luokkakaveri Melanie Rose kokee, että monet asiat jäävät liikkuessa paremmin mieleen kuin kirjasta pänttäämällä. Luokassa pidettäville tunneille on kuitenkin paikkansa.

– Tässä menee kuitenkin aika paljon aikaa, eli ei ehdi oppia niin paljon. Mutta ehkä se oppiminen tapahtuu tehokkaammin.

Opettajan arkikokemus myönteinen

Nyt mukana olevat koululuokat saavat tanssitaiteilijoiden kehittämää kielen opetusta parin vuoden ajan. Hanke ei maksa kouluille mitään, tanssitaiteilijat on palkattu apurahan turvin.

Tutkimusta tanssitaiteilijoiden pitämien tuntien mahdollisista vaikutuksista oppimistuloksiin ei ole tekeillä, vaikka idean äiti Katja Kirsi sellaisen mielellään näkisi. Hänen mukaansa yleinen arkihavainto on ollut, että ainakin monet oppilaat, jotka tavallisella tunnilla ovat passiivisia, saattavat liikunnallisella tunnilla olla paljon enemmän mukana.

Myös Laajasalon peruskoulun espanjan opettaja Kirsi Lindström on huomannut saman. Hänen mukaansa myös oppilailta tullut palaute liikunnallisista tunneista on ollut myönteistä - syykin on melko selvä.

– Aina kun ei ole kirjoja niin se on positiivinen juttu, silloin tulee aina oppilailta myönteistä palautetta, Lindström naurahtaa.