Koe uusi yle.fi

Terveyssosiologian professori: ”Terveistä tehdään sairaita”

Itä-Suomen yliopiston professori Markku Myllykankaan mukaan terveitä ihmisiä hoidetaan yhä useammin turhalla lääkityksellä. Hän vaatii lääkäreiden ja lääketeollisuuden napanuoran katkaisemista.

Kotimaa
Saitko hyvää hoitoa lääkärissä? -grafiikka.
Stina Tuominen / Yle

Yhä useampia terveitä ihmisiä hoidetaan sairaina, uskoo Itä-Suomen yliopiston terveyssosiologian professori Markku Myllykangas, joka on jo vuosien ajan perehtynyt medikalisaatioon Suomessa ja maailmalla.

– Medikalisaatio on kiihtynyt 1950–60-luvuilta lähtien ja on mennyt koko ajan villimmäksi. Uusia asioita medikalisoidaan jatkuvasti, puhuu Myllykangas ja viittaa esimerkiksi masennuksen, kolesterolin ja osteoporoosin hoitoon.

Myllykankaan mukaan normaaleja elämään kuuluvia asioita hoidetaan lääkkeillä sairauksina ja terveen ja sairaan välistä rajaa lasketaan jatkuvasti.

– Tässä piilee se vaara, että mitä terveempiä lääkitään, sitä vähemmän ihmiset siitä hyötyvät, kun muut haitat eivät katoa minnekään, pohtii Myllykangas.

Medikalisaation seurauksena terveydenhuoltojärjestelmä kuormittuu ja kustannukset kasvavat, kun rahat valuvat hukkaan.

Tämä on kaikki pois järkevästä terveydenhuollosta.

Markku Myllykangas

– Tämä on kaikki pois järkevästä terveydenhuollosta. Kustannukset kasvavat ilman, että saadaan minkäänlaisia terveyshyötyjä, laskee Myllykangas.

Erikoislääkäri: "Laajempi yhteiskunnallinen ilmiö"

Kuopiolainen erikoislääkäri Kai Savonen suhtautuu Myllykankaan viestiin kaksijakoisesti. Toisaalta hän myöntää, että elämän pieniin kolhuihin yritetään tänä päivänä hakea apua lääketieteestä.

– En sanoisi niinkään, että terveistä tehdään sairaita ja sitten lääkitään. Yhteiskunta ja ajatusmaailma on kuitenkin mennyt kieltämättä siihen suuntaan, että lääketieteestä kuvitellaan löytyvän jonkun ihmepillerin, joka parantaisi oloa, puntaroi Käypä hoito -työssä mukana ollut Savonen.

Savonen kertoo olevansa Myllykankaan kanssa samaa mieltä monista medikalisaatioon liittyvistä ajatuksista, mutta lääketieteen piikkiin hän ei sitä laittaisi.

– Kyllä tämä on laajempi yhteiskunnallinen ilmiö, joka kuvaa tätä ajanhenkeä, missä elämme. Omalta osaltaan lääketeollisuus on varmasti vaikuttanut, bisnestähän se on, Pohjois-Savon lääkäriyhdistyksen puheenjohtajana toimiva Savonen myöntää.

Markku Myllykankaan näkemyksen mukaan terveyden ja sairauden rajan hämärtäminen on lääketeollisuuden etu, jonka avulla pillereitä saadaan myytyä enemmän.

– Pelkästään sairaiden hoitaminen ei tyydytä lääketeollisuuden tarpeita, vaan yhä useammasta terveestä on tehtävä sairas, väittää Myllykangas.

Lääketeollisuudella vaikutus lääkemääräämisen käytäntöihin?

Myllykangas vetää juoneen mukaan myös lääkärit muistuttamalla, ettei lääketeollisuus kirjoita yhtään reseptiä. Voitelulla ja mainoskampanjoilla lääkärit saadaan kirjoittamaan tiettyjä reseptejä.

– Olen jo pitkään puhunut siitä, että lääketeollisuuden ja lääkäreiden napanuora pitäisi katkaista. On ilman muuta selvää, että lääketeollisuus vaikuttaa lääkäreiden lääkemääräämisen käytäntöihin, Myllykangas uskoo eikä näe tilanteen tulevaisuutta kovin ruusuisena.

Ratkaisuja medikalisaation hillitsemiseksi on Myllykankaan mukaan hankala löytää, koska lääkebisneksessä pyörii niin valtavat rahat.

– Ainakaan tähän asti ei ole kovin paljon pystytty tekemään, vaikka on yritetty. Lobbausta ja voitelua on pyritty hillitsemään ja myönteiseen suuntaan on mentykin, mutta selätetty ongelma tämä ei missään nimessä ole.

Savonen näkee asian toisin.

Viimeisten 4-5 vuoden aikana tilanne on muuttunut läpinäkyvämmäksi.

Kai Savonen

– Viimeisten 4–5 vuoden aikana tilanne on muuttunut paljon läpinäkyvämmäksi kuin mitä se on ollut aikanaan. Valvonta on nykyisin tosi tiukkaa, korostaa Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksella työskentelevä Savonen.

Hänen mukaansa lääketeollisuuden ja lääkäreiden kytköksiä avaa sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuus. Savonen kuitenkin toteaa, että väärinkäytöksiä on aina ollut ja tulee aina olemaan.

– Uskoisin, että Suomessa on tällä hetkellä aika rehellinen tilanne ja tavoitteena on potilaan hyvinvointi, korostaa Savonen.