Professori: Ennenaikaiset vaalit voisivat tehdä hyvää suomalaiselle demokratialle

Valtio-opin asiantuntijan mukaan vaaleja pohdittaessa on syytä arvioida, kuinka paljon on ratkaisuja, joiden voisi olettaa toteutuvan nopeammin uusien vaalien kautta kuin ilman niitä.

Kotimaa
Alexander Stubb, Antti Rinne ja Lauri Ihalainen eduskunnan täysistunnossa Helsingissä.
Pääministeri Alexander Stubb, valtiovarainministeri Antti Rinne ja työministeri Lauri Ihalainen eduskunnan täysistunnossa Helsingissä torstaina.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Valtiotieteiden asiantuntijan mukaan ennenaikaiset eduskuntavaalit voisivat olla positiivinen kokemus suomalaiselle demokratialle.

Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin professori Pertti Ahonen katsoo, että vaaleja voitaisiin hyvin kokeilla. Ahosen mukaan presidentti ei ole Suomessa pitkään aikaan perustuslakiuudistuksen seurauksena kyennyt hajottamaan hallitusta.

– Ennenaikaiset vaalit tuntuisivat demokratian kannalta myönteisiltä. Meillä pitäisi voida aiheuttaa eduskunnan ennenaikainen hajottaminen, jos syytä on, Ahonen sanoo.

Professorin mukaan uusista vaaleista tuskin kuitenkaan olisi suurta hyötyä, jos niistä ei välttämättä olisi suurta haittaakaan. Ajallisesti ne sijoittuisivat joka tapauksessa lähelle sääntömääräisiä vaaleja, jotka on tarkoitus pitää huhtikuun 19. päivänä.

Meillä pitäisi voida aiheuttaa eduskunnan ennenaikainen hajottaminen.

Pertti Ahonen

Professori Pertti Ahosen mukaan puolueiden menestysmahdollisuuksiin ennenaikaiset vaalit tuskin vaikuttaisivat kovin merkittävästi.

– Niillä olisi melkein yhtä kauan aikaa valmistautua kuin muutoinkin. Kaksi kuukautta ei ole ratkaisevaa, Ahonen sanoo.

Ahonen sanoo nykyisen pääministerin Alexander Stubbin (kok.) pätevyyden joutuneen koetukselle.

– Harmittaa, kun kompetentti pääministeri kuluu nopeasti. Sitä sattuu ja tapahtuu, pääministeri on vastuussa kaikesta, mitä hänen sektorillaan tapahtuu, ja se on pulmallista, Ahonen sanoo.

Kääriäinen: Uudet vaalit loisivat tarpeetonta kriisin makua

Oppositiopuolue keskustan kansanedustaja, valtiotieteiden tohtori Seppo Kääriäinen näkisi ennenaikaisissa vaaleissa sekä hyötyä että haittaa. Hänen mukaansa ensisijainen hyöty voisi olla taloudellinen.

Ennenaikaiset vaalit voisivat luoda liiallista poliittisen kriisin makua.

Seppo Kääriäinen

– Jos uusi hallitus olisi oikeasti toimintakykyinen, pääsisi se korjaamaan talouden kurssia pari kolme kuukautta aiemmin kuin muuten. Toisaalta ennenaikaiset vaalit voisivat luoda liiallista poliittisen kriisin makua, vaikka sellaista ei ole. Se voisi tuoda tarpeetonta kriisin tuntua, joka näkyisi myös maan ulkopuolelle, Kääriäinen sanoo.

Uudet vaalit aikaisintaan ensi vuonna

Jos hallitus esimerkiksi saisi epäluottamuslauseen viikolla 45 pidettävässä välikysymysäänestyksessä, ja pääministeri päättäisi eduskunnan hajottamisesta, ajoittuisivat ennenaikaiset vaalit todennäköisesti helmi-maaliskuulle.

Ensimmäiseksi hallituksen olisi jätettävä presidentille eronpyyntö. Eron toteutuessa, hallitus jatkaisi toimitusministeriönä, kertoo Yle Uutisille eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen.

Tämän jälkeen hallitus selvittäisi, voidaanko hallituskauden loppuajalle saada aikaan uusi hallitus nykyisen kokoonpanon pohjalta. Kokoomuksen johdolla kutsuttaisiin koolle eri ryhmien edustajat pohtimaan tilannetta. Uusiin vaaleihin ei siis mentäisi suoraan, vaan vain jos uutta hallitusta ei saataisi koottua.

Jos uusissa hallitusneuvotteluissa ei syntyisi ratkaisua, voisi pääministeri tehdä presidentille aloitteen uusista vaaleista. Päätös vaaleista perustuisi presidentin harkintaan.

Jos päädytään eduskunnan hajottamiseen, hajotusvaalit voidaan järjestää aikaisintaan ensimmäisenä sunnuntaina 50 päivän kuluttua ja viimeistään 75 päivän kuluttua presidentin uusia vaaleja koskevasta määräyksestä.

Uusi eduskunta voisi kokoontua sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa lähinnä 90 päivän kuluttua vaalimääräyksestä, ellei eduskunta ole päättänyt toisin.

Oikeusministeriön vaalijohtajan Arto Jääskeläisen mukaan ennenaikaisten vaalien hinta olisi suurin piirtein sama kuin säännönmukaisten eduskuntavaalien, eli noin 15–16 miljoonaa euroa.