Sulavat jäätiköt muodostavat uhan Bhutanissa

Himalajan rinteillä sijaitseva Bhutan lähettää miehiä kilometrien korkeuteen laskemaan vettä jäätikköjärvistä. Maan ilmatieteen laitoksen johtaja arvioi, että Bhutanin jäätiköt katoavat ensi vuosisadan alkuun mennessä.

Ulkomaat
Näkymä kohti vuoristoa, jonka yläpuolella on pilviä. Autereinen sää.
Bhutanissa ikijäätä tavataan viiden ja puolen kilometrin korkeusrajan jälkeen tiettömillä vuorilla.Jaana Kanninen / Yle

Bhutanissa lasketaan olevan yli 2 600 jäätikköjärveä. Järvet muodostuvat jäätiköiden alapuolelle, kun jäätiköt sulavat.

Näistä reilua kahtakymmentä pidetään vaarallisina alapuoliselle asutukselle, jos järvet alkavat tulvia ja syöksevät vetensä laaksoihin. Näin on käynyt vuonna 1994, kun purkautuva jäätikköjärvi tappoi 21 ihmistä Punakhan kylässä.

Bhutan lähettää joka vuosi satoja miehiä viiden, kuuden kilometrin korkeuteen laskemaan jäätikköjärvien vedenpintaa purkauksien välttämiseksi.

Näissä ankarissa oloissa työnteko on mahdollista vain kesäkuusta elokuuhun.

Bhutanin vaarallisten jäätikköjärvien kartta.
Bhutanin tuhansista jäätikköjärvistä reilua 20 pidetään vaarallisina.Yle Uutisgrafiikka

Himalajan jäätiköiden kohtalosta monia arvioita

Ilmastotutkijat ovat kauan kiistelleet Himalajan jäätiköiden kohtalosta. Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli esitti vuonna 2007, että jäätiköt katoavat vuoteen 2035 mennessä.

Väite todettiin pian tieteellisesti kestämättömäksi, ja viime vuonna ilmestyneessä IPPCC:n julkaisussa arviota oli korjattu. Sen mukaan 45 % jäätiköistä sulaa ensi vuosisadan alkuun mennessä, mikäli lämpötila kohoaa ilmastonmuutosen seurauksena 1,8 astetta Celsiusta.

Bhutanin ilmatieteen laitosta vastaavan ”hydro-met” -osaston johtaja Karma Tshering sanoo, että jäätiköiden reuna vetäytyy 10-20 metriä vuodessa.

– Uskoisin, että Bhutanin jäätiköt ovat kadonneet ensi vuosisadan alkuun mennessä.

Hän ei pysty sanomaan, kuinka paljon Bhutanin lämpötila on kohonnut ilmastonmuutoksen seurauksena, koska mittaustuloksia on liian lyhyeltä ajalta.

Uusia viljelykasveja

Ilmaston lämpeneminen on jo muuttanut viljelytapoja Bhutanissa. Seitsemänkymmentävuotias maanviljelijä Dorji Tempa kertoo, että hänen kotiseudullaan kahden ja puolen kilometrin korkeudessa Bumthangissa saattoi aikaisemmin viljellä vain tattaria, hirssiä ja vehnää.

– Nyt viljelemme kaalia, porkkanaa, kukkakaalia ja chiliä. Ei niitä voinut viljellä kun olin nuori.

Maanviljelijä Dorji Tempa on nähnyt ilmastonmuutoksen vaikutukset Bhutanin maatalouteen.
Maanviljelijä Dorji Tempa on nähnyt ilmastonmuutoksen vaikutukset Bhutanin maatalouteen.Ivar Heinmaa / Yle

Ilmaston lämpeneminen saattaakin tehdä asumiskelpoisiksi sellaisia alueita Himalajan rinteillä, mikä tähän asti on ollut ihmiselle kelpaamatonta.

Ilmatieteenlaitoksen johtaja kuitenkin muistuttaa, että ilmastonmuutoksella on paljon kielteisiä vaikutuksia.

– Sadekaudet ovat muuttuneet, äärimmäiset sääilmiöt lisääntyneet. Lisäksi uhkaavat taudit. Malariaa ja dengue-kuumetta esiintyy nyt sellaisilla alueilla, missä niitä ei aiemmin tavattu, Karma Tshering sanoo.