Venäläisten rahankäyttö vähentynyt rajusti pohjoisessa

Verovapaa myynti eli käytännössä venäläismatkailijoiden ostot ovat rajussa laskussa Pohjois-Suomessa. Kajaanissa ja Oulussa laskua on viime vuoden lokakuuhun verrattuna 20 prosenttia ja Kuusamossa 14 prosenttia. Venäläisasiakkaiden väheneminen näkyy myös katukuvassa.

Kotimaa
Ihmisiä vaatekaupassa.
Juha-Pekka Inkinen / Yle

Tax free -myynnin väheneminen näkyy Kainuussa muun muassa elintarvikemyynnissä. Kuhmoon S-marketissa verovapaata kauppa on käyty vuosi.

– Sehän pompsautti myyntiä ja venäläisten asiakkaiden määrää huomattavasti ylöspäin, mutta nythän sekin on kääntynyt laskuun. Uskoisin, että siellä on sellainen 25–30 prosentin miinus asiakasmäärässä, sanoo marketpäällikkö Jouni Pirinen.

Myös Ukrainan kriisin tuomat kiellot pienentävät kauppaa, muun muassa raakaa lihaa ei yksityinenkään saa viedä rajan yli. Kauppiaalla ei ole konsteja tilanteen ratkaisuun.

– Emme voi tehdä tilanteelle mitään. Kriisi on valtioiden välinen asia. Kriisit ovat sellaisia, että ne vaikuttavat meihinkin tällä tavalla. Emme voi tehdä esimerkiksi erikoistarjouksia, jotka olisi kohdistettu pelkästään venäläisille. Voimme vain nostaa ja levitellä käsiä, emme pysty tekemään tämän enempää, pahoittelee Pirinen.

Myös venäläisasiakkaiden kertaostojen määrä on pienentynyt.

– Venäläiset eivät enää pysty ostamaan niin paljon kuin aiemmin. Tämä johtuu siitä, että ruplan kurssi verrattuna euroon on aivan mahdoton näille ihmisille tällä hetkellä. Sadalla ruplalla saa kaksi euroa. Voi kuvitella, miten paljon ruplia pitää ihmisillä olla, ennen kuin he pääsevät ostamaan isompia eriä, Jouni Pirinen sanoo.

Venäläisautojen määrä vähenee

Matkailupitäjä Sotkamossa asiakkaiden väheneminen näkyy myös katukuvassa ja kauppaliikkeissä, sanoo Pohjavaaran kylällä asuva Margareta Meriläinen.

– Kun tulin kylälle, ei yhtään venäläistä autoa tullut vastaan. Katinkulta on matkan varrella, ja tavallisesti joka kerran näkee venäläisiä. Ja nyt kun olen kiertänyt kaikkia kauppoja, niin missään ei ole ollut venäläisiä asiakkaita.

Meriläisen mukaan venäläiset ovat Kainuuseen tervetulleita.

– Nehän tuovat tänne rahaa, sehän se pääasia onkin – ja värikkyyttä kylään.

Seppo Saastamoinen.
Sotkamolainen kenkäkauppias Seppo Saastamoinen.Jouni Pilto / Yle

Aivan lohduton tilanne ei vielä ole, sanoo puolestaan sotkamolainen kenkäkauppias Seppo Saastamoinen. Asiakkaita on kuitenkin vähemmän kuin aiemmin lihavina vuosina, ja ostoskäyttäytyminen on muuttunut.

– Asiakasmäärä on pienentynyt, vaikka joka päivä useita venäläisiä asiakkaita on käynyt. Eilen tein kauppaa, jossa kenkiä ostettiin ihan kymmeniä pareja kaikkiaan, mutta joka tapauksessa määrä on vähentynyt entisestä.

– Kyllä he nyt monipuolisemmin ostavat kuin aikaisemmin. Heille kelpaa sama kuin suomalaisillekin, esimerkiksi talvikenkien ei tarvitse olla turkiskenkiä, Seppo Saastamoinen sanoo.

Myynnin laskuun vaikuttaa Saastamoisen mukaan moni asia.

Viime talvi oli vesikeliä heidän loma-aikanaan, niin myynti pikkuisen hiipui vuodenvaihteesta verrattuna edelliseen vuoteen, jolloin myytiin vähemmän kalliimpaa tavaraa.

Seppo Saastomoinen

– Lasku alkoi isommin näkyä toukokuussa ja jo hiihtoloman jälkeen. Viime talvi oli vesikeliä heidän loma-aikanaan, niin myynti pikkuisen hiipui vuodenvaihteesta verrattuna edelliseen vuoteen, jolloin myytiin vähemmän kalliimpaa tavaraa. Helmikuu oli muutenkin hiljainen Sotšin kisojen takia, kun niitä katsottiin niin Suomessa kuin Venäjälläkin.

Palvelusta ei tingitä

Hyvistä asiakkaista halutaan pitää kiinni. Kenkäkauppiaalla on siihen resepti – enemmän palvelua.

– Kyllä se sitä on, että täytyisi pyrkiä olemaan ystävällinen, palvella heitä ja etsiä eri vaihtoehtoja. Jopa passata jalkaan kenkä, ei muuta kuin kontalleen eteen ja nauhat kiinni, sanoo Seppo Saastamoinen.

Toinenkin neuvo Saastamoisella on: Kauppaa tehdään puheella, vaikka yhteistä kieltä ei olekaan.

– En puhu venäjää, enkä muutenkaan kieliä, mutta on ihana tehdä kauppaa, ja kauppaahan syntyy kun puhuu. Venäläiselle täytyy jutella vaikka sillä suomen kielellä. Jos heittäytyy mykäksi, he karkaavat ulos, koska ajattelevat, että nyt se vahtaa häntä varastaako hän vai ei. Siinä kun on kynä ja paperi ja puhuu suomea reilusti ja on ystävällinen palvelu, niin siinä syntyy kauppaa helposti.

Saastamoinen uskoo, että venäläinen arvostaa pieniä lahjoja ja muistamisia enemmän kuin suomalainen.

– Antaapa vaikka kuinka pienen lahjan tahansa, vaikka kynän tai jotain vastaavaa, niin venäläinen saattaa kädestä kiitellä lähtiessään.

Pitkäaikaiset asiakkaat tulevat kauppaan yhä uudestaan.

– Paljon on sellaisia venäläisiä, jotka käyvät toistamiseen täällä Vuokatissa Sotkamossa lomalla ja aina ovat meillä asiakkaina olleet. Eräskin käy Moskovasta käsin 2–3 kertaa vuodessa ja tuo aina karkkia tytöille ja minulle jotain pientä lahjaa. He todella muistavat liikkeen, jossa palvellaan, Seppo Saastamoinen kertoo.